Asuminen kallistunut rajusti Helsingissä – ero Vantaaseen kasvaa
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan pääkaupunkiseudun kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Voimakkain nousu on koettu sähkön hinnassa, mutta nousua on käytännössä kaikissa muissakin menoerissä. Kymmenen suurimman kaupungin kustannukset nousivat vuodessa keskimäärin 12 prosenttia, Helsingissä eniten koko ryhmästä, jopa 17 prosenttia. Espoossa kasvua oli 16 prosenttia.
Helsinki noussut kustannuksissa omaan luokkaansa, syinä kallis kaukolämpö ja kova tontin kiinteistövero
Helsinki riuhtaisi tänä vuonna selvää kaulaa muihin suuriin kaupunkeihin. Helsingin kiinteistökustannus neliötä kohden kuukaudessa on tänä vuonna 3,63 euroa, kun koko maan keskiarvo on 3,14 euroa. Viidessä vuodessa Helsingin kustannukset ovat nousseet 29,4 prosenttia, kun keskimääräinen nousu Suomessa on ollut 19,8 prosenttia.
Pelkästään Helsingin kaukolämmön hinta on noussut viidessä vuodessa 41 prosenttia kun muualla Suomessa nousu keskimäärin oli samaan aikaan 12 prosenttia ja Vantaalla 11 prosenttia, joka on siis jopa alle maan keskiarvon. Vertailuissa mukana olevista 59 kunnasta Helsinki oli kallein ja Vantaa vasta sijalla 49.
Energiakriisin pitäisi nyt vaikuttaa päätöksentekoon
Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä paheksuu kovia hinnankorotuksia.
”Erityisesti Helsingin lämmitysenergian hinnat ovat nousseet aivan liikaa viime vuosina. Aikataulun kiriminen päästötavoitteiden saavuttamisessa pitäisi laittaa nyt uudelleen harkintaan, koska hintojen nousu karkaa muuten käsistä. Näin ei voi jatkua”, toteaa Heikkilä.
Myös kiinteistöverot nousevat PK-seudulla ja erityisesti Helsingissä muuta maata nopeammin. Iso osa kustannusnoususta selittyy poliittisen päätöksenteon linjauksilla.
”Kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan jatkuvasti kasvava lasku tulee suoraan kaikille asunnonomistajille ja vuokralaisille. Kun tähän yhdistetään maan kalleimmat asuntoneliöt ja muuten suuret elinkustannukset, voidaan kysyä, onko ihmisillä pian enää varaa asua pääkaupunkiseudulla”, jatkaa Heikkilä.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Mika Heikkilä, 050 591 0995
Kiinteistöliitto Uusimaa edustaa yli 12.000 taloyhtiötä, joissa asu lähes miljoona asukasta.
Indeksitalovertailu:
Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Indeksitalo-tiedot on kerätty elokuussa 2022, ja ne koskevat syyskuun tilannetta.
Kiinteistösähkössä vertailukustannukset on laskettu vuonna 2022 sähköenergian osalta kaikille kunnille vertailtujen sähkösopimusten keskiarvon mukaisesti, mutta siirtomaksut ovat paikallisen siirtoyhtiön mukaisia. Sähkön vertailutiedot laskettiin nyt uudella tavalla myös vuodelle 2021.
Nyt julkaistavan Indeksitalo 2022 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailukaupungeissa asuun hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä. Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, kaikki yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut (vuonna 2021 kerrostaloyhtiöiden keskimääräiset hoitokulut olivat 5,26 e/m2/kk). Indeksitalo-tiedot on kerätty elokuussa 2022, ja ne koskevat syyskuun tilannetta.
