Järjestimme yhdessä Helsingin Pelastusliitto HELPE ry:n kanssa webinaarin väestönsuojelusta taloyhtiössä. Webinaarin tallenteen löydät Youtube -kanavaltamme.
Webinaarin aikana chatissa tuli paljon kysymyksiä, joista ihan kaikkiin ei ehditty vastaamaan. Nyt palaamme näihin kysymyksiin ja muihin keskeisimpiin. Löydät tältä sivulta koottuna usein kysytyt kysymykset ja niihin vastaukset.
Millaisissa asuintaloissa on oltava väestönsuoja?
Väestönsuojan rakentamisvelvoite määräytyy rakennuksen koon, käyttötarkoituksen ja henkilömäärän mukaan. Kaikissa kiinteistöissä ei ole väestönsuojan rakentamisvelvoitetta. Väestönsuojia on useimmissa 1950-luvun lopun jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa. Kaikkiin uusiin, vähintään 1200 neliömetrin rakennuksiin tehdään väestönsuoja. Omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei väestönsuojia yleensä ole.
Miten väestösuojan henkilökapasiteetti lasketaan?
Väestönsuojan on oltava kooltaan vähintään kaksi prosenttia rakennuksen kerrosalasta ja samalla vähintään 20 neliömetriä. Lisäksi tarvitaan asianmukaiset aputilat. Uusimmissa väestönsuojissa kapasiteetiksi lasketaan 1 henkilö 0,75 tehollista suojaneliömetriä kohden. Mitoitusperusteet ovat hieman vaihdelleet ajan saatossa, joten vanhemmissa suojissa tilaa saattaa olla laskennallisesti myös tätä vähemmän. Oman väestönsuojan maksimihenkilömäärä kannattaa tarkistaa rakennuslupa-asiakirjoista.
Kenen vastuulla on taloyhtiön väestönsuojan ylläpito?
Ylläpito on rakennuksen omistajan eli taloyhtiön vastuulla.
Miten ja kuinka usein väestönsuojaa pitää huoltaa?
Suojan kunnossapitoa määrittää kaksi eri asiaa: 1) väestönsuojan laitteiden ja materiaalien valmistajien antamat kunnossapito-ohjeet sekä 2) Sisäasiainministeriön asetus, jonka mukaan suojan laitteiden toimintakunto on tarkastettava ja huollettava vähintään kymmenen vuoden välein (Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta 506/2011 20 § Laitteiden toimintakunnossa pitäminen).
Jolleivat laitevalmistajien ohjeet vaadi tiheämpää tarkastusväliä, on suoja suositeltavaa tarkastaa vähintään vuosittain. Tällöin tarkistetaan mm. tiivisteiden kunto ja viemärisulkuventtiilin toiminta, koekäytetään ilmanvaihtokoneita ja tarkistetaan materiaalilaatikon päivitystarpeet. 10 vuoden välein tehtävä tarkastus eroaa vuosihuollosta siten, että sen aikana testataan käytännössä myös suojan tiiveys (ja tarkastuksen on muutenkin syytä olla vuosihuoltoa perusteellisempi).
Väestönsuojan huollosta löytyy lisää tietoa esim. https://www.spek.fi/turvallisuus/varautuminen-kotona/vaestonsuojelu/vaestonsuojassa.
Kenen vastuulla on suorittaa kerran vuodessa tehtävät tarkastukset? Huoltoyhtiön vai jonkun muun?
Väestönsuojan kunnossapito on rakennuksen omistajan eli taloyhtiön vastuulla. Taloyhtiön hallitus siis päättää, kuka tarkastukset suorittaa. Vuosihuollon voi tehdä myös väestönsuojanhoitajan kurssin käynyt/käyneet talon asukkaat tai hallituksen jäsenet. Taloyhtiön hallitus voi sopia vuosihuollon tekemisestä myös huoltoyhtiön tai muun yrityksen kanssa. Mikäli näin on, kannattaa väestönsuojan hoitajien tai hallitusten jäsenten kuitenkin osallistua vuosihuollon tekemiseen, sillä samalla saa itselleen lisää tietoa ja varmistuu siitä, että kaikki on kunnossa.
Pitääkö väestönsuojassa olla lankaliittymä? Moni operaattori on ilmoittanut hinnankorotuksista, jolloin vanha lankaliittymä saattaa maksaa jatkossa jopa 200 e/kk.
Asetuksen mukaan ”Väestönsuojassa tulee olla matkaviestimen käytön mahdollistava tekninen järjestelmä tai puhelinpiste, joka on kytketty valmiiksi puhelinverkkoon joko omana liittymänä tai rakennuksessa olevan puhelimen rinnakkaisliittymänä.” Mikäli matkapuhelinverkko toimii väestönsuojassa, lankaliittymää ei tarvita. Tarvittaessa verkon kuuluvuutta sisällä suojassa voidaan vahvistaa teknisesti esimerkiksi ns. passiivitoistimella (tarkista hyväksytyt tekniset järjestelmät tarvittaessa alueesi pelastusviranomaiselta).
Voiko väestönsuojaan ottaa lemmikin mukaan?
Väestönsuojat ovat suunniteltu (ja myös mitoitettu) ainoastaan ihmisten suojautumiseen. Lemmikit jätetään asuntoihin, joissa ne todennäköisesti viihtyvät paremmin kuin vieraita ihmisiä täynnä olevassa suojassa. Jos suojassa joudutaan oleskelemaan pidempään, lemmikkejä käydään hoitamassa suojautumisen kevennetyssä vaiheessa.
Lisätietoa löytyy: https://pelastustoimi.fi/pelastustoimi/varautuminen/ohje-lemmikkien-hoidosta-vaestosuojelutilanteessa. Sivuilla on linkki Sisäministeriön laatimaan, tulostettavaan ohjeeseen lemmikkieläinten omistajille. Näitä ohjeita voi olla hyvä tulostaa muutamia kappaleita osaksi väestönsuojan materiaalilaatikkoa.
Mistä löytää väestönsuojien tiedot? Entä jos omassa kaupungissa ei ole yleisiä väestönsuojia?
Tiedot oman taloyhtiön väestönsuojasta löytyvät rakennuslupa-asiakirjoista. Niin kutsutut yleiset väestönsuojat on tarkoitettu kaikkien alueella sillä hetkellä oleskelevien suojaamiseen ja niiden sijainnit voi tarkistaa pääkaupunkiseudulla palvelukartasta:
https://palvelukartta.hel.fi/fi/ (valitse palveluluettelosta Turvallisuus -> Väestönsuojat -> Yleiset kallioväestönsuojat ja sitten ”Tee haku”).
Jos omassa kaupungissa ei ole yleisiä väestönsuojia, suojaudutaan tarpeen tullen ensisijaisesti muihin sisätiloihin. Alueelle voidaan määrätä rakennettavaksi myös tilapäisiä väestönsuojia tai alue voidaan viranomaisten päätöksellä evakuoida.
Mitä varusteita väestönsuojassa tulee olla? Löytyykö jostain valmiita listoja?
Väestönsuojissa on kahdenlaisia varusteita. Ns. ”vakiovarusteista” säädetään Sisäasiainministeriön asetuksella ja niihin kuuluvat mm. sulkuteltta (jollei suojassa ole erillistä sulkuhuonetta), kuivakäymäläastiat ja vesisäiliöt. Näiden tarve ja määrä määräytyy väestönsuojan koon ja henkilömäärän mukaan.
Lisäksi suojasta tulee löytyä työkaluja, joiden avulla suoja saadaan otettua käyttöön, sekä henkilökohtaisia suojelumateriaaleja kuten kypäriä, sadeasuja ja hengityssuojaimia (ei kaikille suojautujille vaan yleisimmin esim. kahdelle hengelle). Osa näistä materiaaleista voidaan normaaliaikana säilyttää myös muualla kuin väestönsuojassa.
Väestönsuojiin myydään valmiita varustepaketteja ja mm. pelastuslaitosten sivuilla on suosituslistoja varusteista. Jokaisen taloyhtiön tulee kuitenkin käyttää lisäksi omaa harkintaansa, jotta suojan varustus varmasti vastaa sen tarpeita (esim. kannattaa varmistaa, että suojassa todella on oikeanlaiset työvälineet varastokoppien purkamista ja muita käyttöönottovaiheen töitä varten).
Kuinka nopeasti väestösuoja on voitava ottaa käyttöön?
Kun viranomaiset määräävät, että väestönsuojat on otettava käyttöön, asukkaat tai kiinteistön muut käyttäjät tyhjentävät suojan ja valmistelevat suojan käyttökuntoon etukäteen nimetyn väestönsuojan hoitajan opastuksella. Ellei väestönsuojan hoitajaa ole nimetty, taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä koordinoivat väestönsuojan käyttöönottoa.
Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa.
Onko jossakin valmista listaa asioista, jotka pitää toteuttaa, kun väestönsuoja otetaan käyttöön?
Taloyhtiössämme on väestönsuojien yhteydessä myös häkkivarastot, joissa on tavaraa. Miten tämä pitäisi huomioida?
Väestönsuojia käyttöön otettaessa häkkivarastot puretaan ja niissä olevat tavarat siirretään pois suojasta, esim. asuntoihin. Asia kannattaa suunnitella hyvin ja tyhjennyssuunnitelma lisätä pelastussuunnitelman liitteeksi. Myös asukkaita on muistettava tiedottaa jo ennakkoon toimintasuunnitelmasta väestönsuojan käyttöönottoon liittyen, jotta suoja saadaan sujuvasti tyhjennetyksi.
Onko väestönsuojan hoitaja pakollinen?
Jokaiseen väestönsuojaan on suositeltavaa nimetä oma väestönsuojan hoitaja. Väestönsuojan hoitajan tulisi olla kyseisestä kiinteistöstä, koska suojautumistilanteessa hän toimii kyseisen suojan sisällä. Suojanhoitajan avuksi voidaan pyytää kiinteistöhuoltoa, mutta huoltohenkilökunta ei pysty auttamaan mahdollisissa suojautumistilanteissa.
Kannattaako pelastussuunnitelma tehdä yhtiön toimesta itse vai kannattaisiko se mieluummin tilata alan ammattilaiselta?
Pelastussuunnitelma kannattaa ehdottomasti tehdä itse! Jokainen taloyhtiö on omanlaisensa ja konsulttiyrityksen voi olla vaikea tehdä juuri kyseiseen taloyhtiöön sopivaa pelastussuunnitelmaa – se jää helposti liian yleiselle tasolle ja kenties myös helposti unohtuu, jos hallituskaan ei sitä kunnolla tunne. Hyvä pelastussuunnitelma toimii taloyhtiön hallitukselle konkreettisena suunnitelmana siitä, miten taloyhtiön turvallisuutta ylläpidetään ja kehitetään. Suunnitelma kannattaa siis laatia itse, tarvittaessa voi toki pyytää apua ammattilaiselta.
Pitääkö väestönsuojassa olla hätäpoistumistien valo ovien yläpuolella?
Jos taloyhtiön tiloissa on valaistuja poistumisreittiopasteita, ne ovat yleensä jo rakennusluvassa vaadittuja. Useimpia väestönsuojia ei ole vaadittu varustettavan valaistuilla opasteilla.
Onkohan jossain valmiita ohjeita, miten irtainvaraston lautatavarasta tehdään kerrossänkyjä?
Tiedossamme ei ole valmiita ohjeita.
Tuleeko väestönsuojassa olla viemäröinti tai kuivakäymälä?
Väestönsuojan vesipiste voi olla joko väestönsuojan sisällä tai joskus myös sen ulkopuolella. Vesipisteen yhteydessä on pesuallas ja myös lattiakaivo eli viemäröinti.
Kuivakäymälöitä on varattava (nykyisten määräysten mukaisesti) yksi jokaista alkavaa 20 neliömetriä kohden.
