Tiedätkö missä kunnossa taloyhtiösi ilmanvaihto on?

Ilmanvaihtojärjestelmä on yksi taloyhtiön perusjärjestelmistä. Sen kunnossapito ja huolto kuuluvat taloyhtiön vastuulle. Monesti ilmanvaihtojärjestelmästä ei muisteta pitää riittävästi huolta, vaikka ilmanvaihdolla on suuri vaikutus asumisterveyteen ja viihtyvyyteen sekä energiankulutukseen.

Ilmanvaihdon tehtävänä on tuoda puhdasta ilmaa hengitykseen ja poistaa rakennuksessa syntyvät epäpuhtaudet. Ilmanvaihdon toiminta perustuu paine-eroihin. Ilma virtaa suuremmasta paineesta pienempään.

Ilmanvaihtojärjestelmät voidaan toimintatavan perusteella jakaa kolmeen eri ryhmään:
1. Painovoimainen ilmavaihto, missä poistoilma liikkuu lämpötilaeron ja tuulen vaikutuksesta.
2. Koneellinen poistoilmanvaihto, missä poistoilman liikettä avitetaan puhaltimella, yleensä huippuimurilla.
3. koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jossa tuloilma puhalletaan koneellisesti sisään asuntoon ja poistoilma poistuu huippuimurilla.

Puutteellinen tuloilma yleisin ongelma
Poistoilmanvaihdon yleisimmät ongelmat liittyvät puutteelliseen tuloilman saatiin. Poistoilmanvaihto, oli se sitten painovoimainen tai koneellinen, ei toimi, mikäli tuloilmaa ei virtaa asuntoihin. Usein korvausilmaventtiilejä ei ole tarpeeksi, niitä on tukittu asukkaiden toimesta tai suodattimet ovat likaisia. Varsinkin julkisivu- tai ikkunaremontin yhteydessä olisi tärkeää käyttää LVI-suunnittelijaa varmistamaan, että suunnitelmissa ilmanvaihdon toimivuus on huomioitu.

Poistoilmahormien kunnossa on usein huomautettavaa. Ne ovat usein likaisia tai rikkinäisiä. Poistoilmahormit pitäisi nuohota vähintään kymmenen vuoden välein ja jos niiden kunnosta ei ole varmuutta, niin tutkituttaa hormien kunto asiantuntijalla. Jos eri asuntoja on yhdistetty samoihin hormeihin, voi sillä olla vaikutusta paloturvallisuuteen.

Säästä ilmanvaihtojärjestelmän avulla energiakuluissa
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto on oikein ylläpidettynä kaikista energiatehokkain ja toimivin ilmanvaihtojärjestelmä. Sen avulla voi säästää yli 30 % vuosittaisissa lämmitysenergiakuluissa. Suodattimien säännöllisellä vaihdolla varmistetaan, että tuloilma on puhdasta ja lämmöntalteenotto toimii energiatehokkaasti.

Suodattimien vaihdon yhteydessä tulisi koneen toiminta tarkastaa aistinvaraisesti. Kanavisto tulisi nuohota 5–10 vuoden välein ja samalla säätää ilmavirrat kohdalleen. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän kuntoa on asukkaan lähes mahdotonta itse arvioida, joten järjestelmän kunto kannattaa antaa asiantuntijan tutkittavaksi aika ajoin.

Uusissa kiinteistöissä ilmanvaihtokoneet ovat liitettynä rakennusautomaatiojärjestelmään. Automaatiojärjestelmän tarkoitus on ohjata ja valvoa kiinteistön teknisten järjestelmien avulla kiinteistön toimintaa. Automaatio ei osaa korjata itse mahdollisia virheitä laitteistoissa, joten automaatio on vain apuväline. Mikäli kiinteistössänne on rakennusautomaatiojärjestelmä, tulisi sen toiminnasta ja tietoturvasta pitää säännöllisesti huolta.

Tutustu taloyhtiösi ilmanvaihtojärjestelmiin ja raportteihin
Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän olisi hyvä käydä läpi ilmanvaihtoon liittyvät nuohous-, kartoitus- ja huoltoraportit ja korjauttaa havaitut puutteet. Ilmanvaihdon puhaltimet, lämmitys- tai LTO-patterit eivät ole ikuisia. Niiden elinikä on keskimäärin 15–25 vuotta.

Nykyaikaiset puhaltimet käyttävät huomattavasti vähemmän sähköenergiaa kuin vanhat. Mikäli laitteet ovat tulossa elinkaarensa päähän, tulisi ne vaihtaa. Vaihtoon ei kannata ryhtyä ilman suunnittelua. LVI-Suunnittelija osaa mitoittaa oikeat laitteet kiinteistöön. Vaihdon yhteydessä ilmamäärät tulee aina mitata ja säätää. Puhaltimien vaihto- sekä mittaus- ja säätötyötä kannattaa aina valvoa, oikein asennettuina ne toimivat taloudellisesti ja kestävät pidempään.

Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan LVI-asiantuntija Janne Laksola.