Taloyhtiön korjausurakka viestinnän näkökulmasta
Korjausurakka! Maallikolle sana tuo mieleen paljon vaikeita asioita: pölyä, meteliä, hankaluutta asumiseen, venyviä aikatauluja. Ikävä pakkopulla, joka on syötävä.
Ihmisen mieli kääntyy helposti negatiivisuuden puolelle. Olisiko tässä jotakin positiivista löydettävissä? Mitä on korjausurakan jälkeen? Urakasta riippuen voi olla hieno uusi julkisivu, tiiviit ja toimivat ikkunat, veden ja tuulenpitävä katto, toimivat vesikalusteet… Auttaisiko ajatus tulevasta kestämään harmit?
Harmittavaan tilanteeseen kannattaa valmistautua. Hyvien teknisten suunnitelmien lisäksi kannattaa panostaa hyvään viestintäsuunnitelmaan, jossa on vastaukset kysymyksiin mitä, milloin, kuinka kauan?
Jokaisessa tiedotteessa on hyvä mainita jokin positiivinen asia ”kun tämä meluava työvaihe on ohi, on seuraavat kaksi viikkoa hiljaista”. Tai kuvailla urakan jälkeistä tilannetta ”kun tämä liikkumista rajoittava tehtävä on tehty, voimme ensi kesänä grillata pihalla”.
Annetuista työajoista on syytä pitää kiinni, vaikka sitten sanktion avulla. Meluavat työt tehdään vain sinä aikana, kun sopimuksessa on sovittu. Muuten hyvä tiedottaminen valuu viemäristä alas.
Ja vaikka mitään ei olisi tapahtunut eikä mikään edennyt, on sekin asukkaiden ja osakkeenomistajien kannalta uutinen. Ihmiset kyllä jaksavat odottaa, vaikka heille sanottaisiin, että remontti alkaa kahden kuukauden kuluttua. Epävarmuus on se, joka aiheuttaa yhdenottoja ja pahaa mieltä.
Tiedotepohjan voi tehdä valmiiksi. Siihen on helppo täydentää muuttuvat tiedot.
Väitän, että oli mikä tahansa korjausurakka, se menee paremmin, kun tiedotus on hyvin suunniteltu ja tehty.
Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan jäsensihteeri Anne Suomi, joka kirjoittaa blogia taloyhtiön hallituksen jäsenen näkövinkkelistä.