Taloyhtiöasiantuntijan mukaan moni taloyhtiö voisi helpolla keinolla vähentää energiakulutustaan
Moni taloyhtiö on tänä talvena etsinyt keinoja energiakustannuksien vähentämiseen. Taustalla ovat usein kustannus-, energian- sekä ympäristönsäästösyyt. Taloyhtiöasiantuntija ihmettelee taloyhtiöiden ylilämmittämistä ja syytä sille, miksi vain harvat mittaavat energiankulutustaan.
Kiinteistöliitto Uusimaa on kumppanina DNA:n Wattisen järjestämässä Energiahaaste-kilpailussa, jossa on kannustettu taloyhtiöitä mittamaan lämmitysenergian kulutusta ja vertaamaan tuloksia vastaavan kauden keskimääräiseen kulutukseen.
Haasteen voittaja saa palkinnoksi vuoden 2021 joulukuun kaukolämmöt maksutta sekä Energiahaaste 2021 -voittajan tittelin. Wattisen kumppaneita Energiahaasteessa ovat Suomen Isännöintiliitto ry, Kiinteistöliitto Uusimaa ry, Helsingin Ammatti-Isännöitsijät ry ja Vantaan Isännöitsijäyhdistys ry.
Kustannuksiin järkeä patteriverkoston tasapainotuksen avulla
Helsinkiläinen taloyhtiö As Oy Eskolantie 16 lähti mukaan Energiahaasteeseen. Taloyhtiö on vuonna 1983 rakennettu 98 asunnon kerrostalo Helsingin Pukinnimessä ja puheenjohtaja Hannu Heikkisen mukaan heidän tavoitteenaan oli puhtaasti saada säästöjä lämmityskustannuksiin.
”Lähdimme mukaan Energiahaasteeseen, koska taloyhtiössämme lämmityslaskut ovat olleet yksinkertaisesti liian suuret”, Heikkinen kertoo.
Taloyhtiön lämmityskustannukset olivat edellisenä vuonna noin 60000 euroa. Vuosi oli mittaushistorian yksi lämpimimmistä ja tavallisesti kustannukset olisivat vielä noin 3000 euroa enemmän.
Energiahaaste paljastikin taloyhtiön energiankulutuksissa ongelmakohdan; huoneistojen lämpötilat olivat epätasaiset.
”Lämpötilat vaihtelivat asunnoissa 21 ja 24 asteen välillä. Teimme patteriverkoston tasapainotuksen ja tavoitteemme on, että lämmityskulut tippuisivat enintään 58 000 euroon vuodessa.”
Taloyhtiöasiantuntija hakee ympäristö-, energia- ja rahansäästöjä lämmitystasapainoa mittaamalla
Myös As Oy Helsingin Tähtisadeaukio -taloyhtiön lähti mukaan Energiahaasteeseen, kun hallituksen puheenjohtaja Matti Kleemola sai kilpailusta mainospostia Wattiselta marraskuussa 2020.
”Olimme taloyhtiössä jo aikaisemmin puhuneet, että meidän pitäisi katsoa lämpötila-asioitamme läpi. Asia sattui olemaan juuri ajankohtainen, joten päätimme lähteä haasteeseen mukaan. Emme nähneet muuta kuin voitettavaa”, Kleemola kertoo.
As Oy Helsingin Tähtisadeaukio on vuonna 1998 rakennettu 40 huoneiston kerrostalo Helsingin Vartiokylässä, jossa Kleemola toimii niin sanottuna ulkoisena hallitusammattilaisena. Hän ei itse asu taloyhtiössä, mutta vastaa sen asioista puheenjohtajana.
”Olen ollut mukana muutamissa hankkeissa, joissa olemme mitanneet lämmitystasapainoa. Niissä tarkoituksena on ollut tarkastella ennen kaikkea sitä, kuinka paljon säästöä syntyy oikeasti. Mittaamalla saadaan ympäristö-, energia- ja rahansäästöä”, hän kertoo.
Energiahaasteessa Kleemola haki säästöjä lämmitystasapainoa mittaamalla. Tuloksia saadaan toistaiseksi vielä odottaa, sillä hankkeessa käytettiin tallentavia mittausvälineitä, joista lämmitystiedot saadaan kerättyä vasta mittauksen jälkeen.
”Nyt kun meillä ei sellaista järjestelmää ollut, niin teimme sen perinteisellä tavalla. Oletus kuitenkin on, että heti analyysin jälkeen voimme tehdä yhtiössämme toimenpiteitä, joilla saamme heti energiansäästöä ilman että asumismukavuus kärsii”, Klemola sanoo.
Suomessa kerrostaloja lämmitetään liikaa
Kleemola ihmettelee, miksi Suomessa on niin vähän hankkeita, joissa talokantojen lämmitystasapainoja selvitetään mittaamalla.
”Koen, että kerrostaloissa on yleisesti ottaen aivan liian kuuma. Voimme säästää energiaa asumismukavuutta heikentämättä, vain jos tiedämme asuntojen lämpötilan”, hän huomauttaa.
Kleemola peräänkuuluttaakin taloyhtiöissä toimenpiteitä, joissa lämpötiloja mitataan pidemmällä aikavälillä lämpötasapainon säädön sijaan. Kertasäätö auttaa hänen mukaansa asuntojen energiankulutuksiin hetkellisesti, mutta pidemmällä aikavälillä tilanne voi muuttua.
”Jos me haemme säästötoimia lämmitystasapainon säädöstä, niin silloin tasapaino on kunnossa ainoastaan säätöhetkellä. Mutta mitä tapahtuu viiden tai kymmenen vuoden päästä? Jokin venttiili voi esimerkiksi tukkeutua, eikä järjestelmä enää toimi niin kuin se on suunniteltu”, hän kertoo.
Hänen mukaan samankaltaisia ongelmia voi esiintyä myös lämpötilojen muuttuessa eri vuodenaikoina.
”On aivan mahdollista, että asukas jäähdyttää huoneistoaan sähköllä samaan aikaan kun huoneistoa lämmitetään. Sen korjaamiseksi ei suuria toimenpiteitä tarvitsisi”, Kleemola summaa.
Kilpailuun voi osallistua 28.2. asti. Lue lisää >>
