Taloyhtiö – huomaathan muutokset jätteiden lajitteluvelvoitteissa
Alkuun tunnustus. Olen intohimoinen kierrättäjä ja jätteiden lajittelija. Myös jälkipolveni on oppinut tähän. Nelivuotiaani kysyy jäätelötikun herkkupäivänä syötyään: ”Meneekö tämä ensimmäiseen vai toiseen roskikseen?” Roskiksia eri jätteille meillä on toki useampia, mutta hän osaa jo perusasiat. Sen sijaan sydäntäni kylmää, jos vierailulla ollessani huomaan, ettei taloudessa lajitella. Hirvittää seurata sivusta, miten niin muovipakkaukset, ruoan tähteet kuin tonnikalapurkitkin tungetaan surutta sekajätteeseen. Ja jaksan kyllä aiheesta aina paasata. Olen silti toistaiseksi välttynyt porttikielloilta.
Toivoa sopii, että lajittelu nykyisestään lisääntyy. Tutkimusten mukaan pääkaupunkiseudulla noin 75 % kotitalouksien sekajätteestä olisi ollut lajiteltavissa kierrätykseen. Eniten sekajätteessä on biojätettä, jonka osuus sekajätteessä on lähes 40 %. Tältä osin biojätteen sisältämät ravinteet jäävät hyödyntämättä esimerkiksi biokaasuna tai kompostina. Parantamisen varaa on siis roimasti.
Ainakin jätteiden lajittelu helpottuu erillisten keräysastioiden tullessa pian käyttöön yhä useampaan taloyhtiöön. Sen jälkeen ei lajitellakseen tarvitse enää kuljetella eri lajisia jätteitä alueellisiin kierrätyspisteisiin tai muihin vastaanottopaikkoihin. Jätelainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa, mitä myöten myös lajittelun suuret alueelliset eroavaisuudet tulevat lähitulevaisuudessa todennäköisesti tasoittumaan.
Kunnilla on jätelain nojalla velvollisuus järjestää mm. asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto. Pääkaupunkiseudulla – Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan sekä sopimuksen nojalla Kirkkonummen puolesta – kunnalliset jätehuollon tehtävät hoitaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Tässä kohtaa nostankin esiin ensi vuoden alusta voimaan tulevat HSY:n uudet jätehuoltomääräykset, joiden vaikutuksista taloyhtiöihin on tullut kyselyitä myös meidän lakineuvontaamme. HSY:n jätehuoltomääräykset koskevat mainittujen kuntien kaikkia asukkaita sekä sen järjestämän jätehuollon piiriin jätelain mukaan kuuluvia muita toimijoita.
HSY:n alueella tiukentuneet velvoitteet koskevat 1.1.2021 alkaen yhtäläisesti asuinkiinteistöjä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Näin HSY ennakoi tulevia jätelain muutoksia. Vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöissä on jatkossa kerättävä erikseen biojäte, muovi-, lasi- ja kartonkipakkaukset sekä pienmetalli. Kuluvan vuoden loppuun asti nämä velvoitteet ovat jätelajista riippuen koskeneet vähintään 10 tai 20 huoneiston asuinkiinteistöjä ollen muovipakkausten osalta vapaaehtoista.
Tiivistäen voidaan summata, että jäteastioita tarvitaan jatkossa seuraavasti:
- 5-9 asunnon kiinteistöille nykyisen sekajäteastian lisäksi biojätteen, pienmetallin sekä kartonki-, lasi- ja muovipakkausten keräys;
- 10-19 asunnon kiinteistöille nykyisten jäteastioiden lisäksi pienmetallin sekä lasi- ja muovipakkausten keräys sekä
- yli 20 asunnon kiinteistöille nykyisten lisäksi muovipakkausten keräys.
Lisäksi tarvitaan useimmiten myös erillinen paperin keräysastia. Paperinkeräyksestä säädetään jätelaissa erikseen. Pientalo- ja haja-asutusalueita lukuun ottamatta kiinteistöllä on velvollisuus järjestää paikka ja keräysastia paperinkeräystä varten ja kiinteistö vastaa myös näistä aiheutuvista kustannuksista kuten keräysastian vuokrasta. Paperin tuottajayhteisö puolestaan kustantaa keräyspaperin jätehuollon tästä eteenpäin eikä kiinteistöiltä saa periä maksua paperin keräysastian tyhjennyksestä eikä kuljetuksesta.
HSY:n uusiin jätehuoltomääräyksiin vielä palataksemme, niin HSY on ilmoittanut toimittavansa tarvittavat astiat kiinteistöille keväällä 2021 ennen keräyksen alkamista ja tiedottavansa keräyksen tarkemmista alkamisajankohdista. Taloyhtiöiden on syytä kuitenkin varautua tekemään muutoksia jätetilaansa tai jätepisteeseensä, sillä uudet jäteastiat tarvitsevat lisää tilaa. Osa sekajäteastioista voidaan korvata muilla jäteastioilla, jolloin lisätilan tarve pienenee. Mikäli tila uhkaa loppua kesken, kannattaa selvittää mahdollisuus yhteisten jäteastioiden käyttämiseen naapuriyhtiön kanssa. Silloin järjestelystä tehdään yhteiskäyttösopimus.
Monien muiden seikkojen ohella kunnallisen jätemaksun määrään vaikuttaa jätteen laji.
Ympäristöhyötyjen ohella määräysten muutoksista voikin seurata myös muuta hyvää. Esimerkiksi muovipakkausten jätemaksut ovat pienemmät kuin sekajätteen. Muovipakkausten osuus asukkaiden jätteestä on suuri, joten muovin erillisellä keräyksellä taloyhtiön jätemaksut voivat pienentyä.
Vaikka vastuu jätteiden lajittelusta on jokaisella asukkaalla, tulee kiinteistön edustajan, taloyhtiön hallituksen jäsenen ja isännöitsijän, ohjeistaa asukkaita jätteiden lajittelusta. Asukkaita voi kannustaa lajitteluun esimerkiksi jakamalla heille HSY:n tuottamia maksuttomia esitteitä.
Ja niin, se jäätelötikku. Puinen jäätelötikku menee meillä ”toiseen roskikseen” eli biojätteeseen.
Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies, varatuomari Katriina Sarekoski.
