Osakkaan säästeliäisyys versus taloyhtiön taloudellisuus
Uusi vuosi ja uusi budjetti. Näin meillä ihmisillä ja myös taloyhtiössä, jossa asumme.
Oma budjetti on suurennuslasin alla pääsääntöisesti koko ajan, kun taas taloyhtiön osalta se muuttuu lihaksi viimeistään yhtiökokouskutsun liitteenä olevan talousarvion kautta. Ensimmäisenä katsotaan, nouseeko vastike ja kuinka paljon. Mutta – onko vastikkeen alhainen taso tae hyvästä taloyhtiöstä vai kannattaisiko katsoa kokonaistaloudellisuutta. Entä onko pullottava lompakko tae omasta varakkuudesta vai tulisiko seurata sitä, miltä oman tilin saldo sekä kuukausittaiset tulot ja menot näyttävät.
Asunto-osakeyhtiön osakkaat maksavat asumisesta yhtiövastiketta, joka jakaantuu yleensä hoito- ja pääomavastikkeeseen sekä mahdollisiin yhtiöjärjestyksessä mainittuihin erillisvastikkeisiin. Hoitovastikkeella maksetaan yhtiön juoksevia ylläpito- ja hoitomenoja ja pääomavastikkeella peruskorjauksesta aiheutuvia pitkävaikutteisia menoja. On siis virheellistä kuvitella, että taloyhtiössä voisi asua ilmaiseksi, vaikka asunnosta olisi maksanut pitkän pennin.
Yhtiövastikkeen maksaminen on osakkaan tärkein velvoite taloyhtiötä kohtaan. Valitettavasti vastikkeilla on tapana nousta. Alhainen yhtiövastike ei siis suoraan osoita hyvää taloyhtiön hoitoa, vaan yhtiön tulee pysyä kunnossa, myös pitkällä tähtäimellä. Samoin meidän ihmisten. Molemmissa edellä mainituissa edellytetään suunnitelmallisia ja oikein ajoitettuja ”korjaushankkeita” sekä jatkuvaa kunnossapitoa. Jos vielä suunnitelmalliseen taloudenpitoon kuuluu sisään leivottuna säästöosuus tulevia remontteja varten, koituu se suoraan osakkaan itsensä eduksi.
Usein sanotaan, että vanhempi osakaskunta vastustaa eniten lisäkuluja ja suuria remontteja. Eikä ihme, jos kyseessä on 70-80 -vuotias, jonka ainoa tulonlähde on kansaneläke ja mahdollinen leskeneläke. Entä jos yhtiövastikkeeseen sisältyvällä pienellä säästöosuudella maksettaisiinkin tulevien remonttien kuluja. Olisiko vastustus silloin vähäisempää. Myöhemmäksi siirretty tai useassa osassa toteutettu iso remontti tulee useimmiten osakkaallekin kalliimmaksi. Viisas taloyhtiö varautuu taloudellisesti jo ennakkoon tuleviin remontteihin, jotta niitä ei tarvitsisi ”säästösyistä” siirtää tuonnemmaksi. Näin omakaan säästäväisyys ei kärsi ja osakas sekä yhtiö kulkevat käsi kädessä kohti suunnitelmallista tulevaisuutta.
Hyvin pidetty taloyhtiö on paitsi mukava asua, niin usein myös hyvä sijoitus!
Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan asiakkuuspäällikkö Marika Sipilä.