Osakas, yhtiö ja yhteiselon ihanuus

Mika Heikkilä

Missä, missä se yhtiö on? Jo näkyy silmät ja suu… Vähän tähän tapaan tekee usein mieli kysellä J. Karjalaisen takavuosien Missä se Väinö on? -laulun tyyliin. Asunto-osakeyhtiön arki menee pahimmillaan näin: naapurin mukava Maija valitaan taloyhtiön hallitukseen. Samalla sekunnilla tai viimeistään seuraavalla viikolla hänestä tulee liian monen mielikuvissa jossain osakkaiden yläpuolella epämääräisesti leijuvan yhtiön ilkeä edustaja, joka pimittää tietoa ja väheksyy naapureitaan. Kuinka ihmeessä?

Asukkaiden on ajoittain hankala hahmottaa osakkaiden ja yhtiön suhdetta. Yhtiö ei ole yhtä kuin isännöitsijä. Yhtiö ei ole yhtä kuin hallitus. Yhtiö ei ole jokin epämääräinen ja paha olio, joka pyrkii riistämään asukkaita. Yhtiö on kaikki osakkaat yhdessä. Ja se naapurin Maija on meidän oma edustajamme yhtiön hallinnossa, hoitamassa meidän yhteisiä asioita parhaan kykynsä mukaan. Apua toki saa hyvältä isännöitsijältä ja ulkopuolisilta asiantuntijoilta, mutta itse yhtiö on aina yhtä kuin sen omistajat ja asukkaat.

Toinen yleinen harhaluulo on usko johonkin ylimaalliseen taloyhtiön kassaan, josta pitäisi aina löytyä rahat juuri omalle kohdalle sattuneiden ongelmien hoitamiseen. Ja tämä aivan riippumatta ongelman syystä tai aiheuttajasta. Valitettavasti se yhtiön kassa on kuitenkin kerätty ihan tavallisilta osakkailta ja sitä enemmän vastiketta pitää kerätä, mitä enemmän yhtiö maksaa erilaisia kuluja. Tässä haasteessa auttaa hyvä viestintä osakkaille ja selkeät pelisäännöt rajanvetotilanteissa. Selkeät ja asunto-osakeyhtiölakia noudattaen päätetyt kunnossapidon ja korjausten rajanvedot ovat pitkässä juoksussa suuri apu myös isännöitsijän ja hallituksen työssä.

Kolmas yleinen haaste on saada osakkaat uskomaan, että taloyhtiön rakennukset eivät ole ikuisia ja ne eivät kestä edes normaalia käyttöikää, jos ylläpito laiminlyödään. Kaikki ymmärtävät, että autoa pitää huolta. Talo ei ole sen ihmeellisempi tekninen olio. Sekin kaipaa huoltoa. Myös talon osia pitää aika ajoin vaihtaa kuten autossa. Ikkunat, katot, ulkoseinät, salaojat, lvi-tekniikka – kaikilla on oma huoltotarpeensa sekä tekninen käyttöikä, jonka jälkeen ne tulee uusia. Ja mielellään suunnitellusti eli ennen kuin uusinta on pakko tehdä hätätyönä kalliisti ja huonolla valmistelulla. Tässä auttaa taloyhtiön tulevaisuuden kunnollinen suunnittelu, joka perustuu faktoihin eikä toiveisiin tai mielikuviin. Suunnitelmista ja tilannearvioista on fiksua pitää osakkaat kartalla tarpeen mukaan myös epävirallisissa info- ja keskustelutilaisuuksissa.

Näillä muutamilla vinkeillä yhteiseloa taloyhtiössä voi parantaa jo ihan merkittävästi. Suosittelen!

Yhteiselon ihanuutta blogikirjoituksessa miettii Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä.