Muutamat epärehelliset isännöitsijät pilaavat koko alan maineen
Tahallista ja suunnitelmallista väärinkäytöstä on vaikea estää täydellisesti, kirjoittaa Kiinteistöliitto Uudenmaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä.
Julkisuudessa on taas syksyllä ollut esillä todella ikäviä isännöitsijän taloyhtiöön kohdistamia väärinkäytöksiä.
Ylivoimainen enemmistö isännöitsijöistä toimii aidosti taloyhtiön edun mukaan ja pyrkii kiireistään huolimatta hoitamaan jokaista taloyhtiötä vilpittömästi parhaan kykynsä mukaan.
Muutamat epärehelliset pääsevät toiminnallaan pilaamaan koko alan mainetta. Mitä pitäisi tehdä taloyhtiöissä ja isännöintitoimistoissa?
Isännöitsijä on taloyhtiön hallituksen valitsema luottohenkilö, jonka asema rinnastuu monin osin toimitusjohtajaan.
Lain mukaan isännöitsijä huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön päivittäistä hallintoa hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hän myös tilaa ja maksaa tällaiset työt. Isommissa hankkeissa vaaditaan hallituksen tai yhtiökokouksen päätös.
Tilintarkastajat varoittavat yritysten taloushallinnoissa niin sanotusta vaarallisesta työyhdistelmästä. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa sama henkilö voi sekä hyväksyä laskun oikeellisuuden että maksaa sen yrityksen tililtä.
Taloyhtiössä tämä on arkea isännöitsijälle. Kuinka tällöin voidaan varmistua, ettei yhtiön tililtä lähde osakkaiden rahaa väärin perustein vahingossa tai tahallisesti?
Hallituksen kannalta rahankäytön seurannan avaimet ovat budjetointi, talousarviovertailu ja menotositteiden tarkastus. Normaalin arjen osalta poikkeamat on yleensä helppo havaita.
Korjaustöissä ja etenkin suuremmissa rakennusurakoissa seuranta on selvästi vaikeampaa. Hallituksen jäsenen tai muun tarkastajan tulisi tuntea hanke hyvin yksityiskohtaisesti, jotta hän osaisi ottaa kantaa työvaiheen tai urakkaerän laskutukseen. Useimmiten tämä onnistuu, jos siihen vain ryhdytään.
Aikapulaja suuri luottamus isännöitsijään ovat arjesta tuttuja syitä kulukontrollin ohittamiseen. Luottamus on luonnollinen koko isännöinnin lähtökohta. Toisaalta minkä tahansa liikeyrityksen rahankäytön tiukka seuranta on täysin normaalia jo pelkästään yleisinhimillisen ”tilaisuus tekee varkaan” -ilmiön takia.
Isännöintitoimisto puolestaan voi tehdä paljon omien taloushallinnon järjestelmien tai muiden sisäisten kontrollien kautta.
Samalla saadaan estettyä myös tahattomia maksuvirheitä, kuten vaikkapa kahteen kertaan maksettuja laskuja tai tekemättömästä työstä maksettuja palkkioita.
Nämäkään eivät ikävä kyllä ole taloyhtiöarjelle vieraita asioita. Monet järjestelmät antavat myös mahdollisuuden avata taloushallintoa sähköisesti taloyhtiön omistajia edustavalle hallitukselle.
Tahallista ja suunnitelmallista väärinkäytöstä on vaikea estää täydellisesti, mutta jo riittävän uskottava uhka paljastumisesta estää useita edes yrittämästä.
Mika Heikkilä
toiminnanjohtaja, varatuomari, Kiinteistöliitto Uusimaa ry
Artikkeli on julkaistu alunperin Kauppalehdessä 28.11.2019. Alkuperäisen artikkelin löydät täältä >>