Millä teidän taloa lämmitetään?
Lämmityskausi on jälleen käsillä. Valtaosa Uudenmaalla rakennusten lämmitysjärjestelmänä on vesikiertoinen patterilämmitys, jonka lämpö tuotetaan kaukolämmöllä.
Kaukolämpöä pidetään hyvänä lämmöntuotantotapana. Kaukolämpöä voidaan tuottaa sähkön tuotannon ylilämpönä ja jopa roskia polttamalla keskitetysti pienillä päästöillä.
Taloyhtiössä käytettään myös muita tapoja lämmittämiseen. Kylpyhuoneissa käytetään usein sähköistä mukavuuslattialämmitystä ja ilmanvaihtokoneen tuloilmaa esilämmitetään poistoilman lämmöntalteenotolla ja lopuksi sähköpatterilla.
2010-luvulla rakennetuissa taloissa on tullut usein eteeni se, että taloa saatetaan lämmittääkin turhan paljon sähköllä. Tyypillinen esimerkki on sisälämpötilat, jotka ovat liian korkeat ympäri vuoden. Lämmityskulut eivät ole normaalia korkeammat, vaan päinvastoin. Sähkönkulutus voikin olla moninkertainen normaaliin verrattuna ja silloin voisi ajatella, että tällaista rakennusta lämmitetään sähköllä.
Huonelämpötilaa saattaa korottaa sähköinen mukavuuslattialämmitys, joka on liitetty yhtiön sähköön. Näin osakas ei itse tule huomanneeksi korkeaa sähkölaskua. Mukavuuslattialämmitys voi olla rakennusvaiheessa asennettu, mutta varsinaista säätötyötä ei ole kuitenkaan tehty. Voipa myös samalla olla siten, että märkätilan lämpö karkaa huonon rakentamisen johdosta alakattojen ja ilmanvaihdon kautta koko asuntoon.
Toinen yleinen ongelma on huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä, joka on rakentamisen jälkeen jäänyt säätämättä. Asuntoon tuodaan pakkasillakin liian lämmintä ilmaa ilmanvaihtokoneella, jolloin käytännössä lämmitys hoituukin ilmanvaihdon sähkölämmityspatterilla, jonka sähkölasku näkyy kiinteistön sähkölaskussa. Samaan aikaan kun ulkona on lämpötila miinuksen puolella vesikiertoisen patterilämmityksen termostaatit pitävät patterit viileinä. Joskus yhtiössä voidaan havahtua siihen, että pakkasilla tunnetaan vedontunnetta ulkoseinustojen ja ikkunoiden kohdilla. Vedon valitusten jälkeen lisätään patteriverkon menoveden lämpötilaa, vaikka samaan aikaan huoneistossa on jo riittävä sisälämpötila.
Taloyhtiön hallituksen tulisikin olla valppaana ja havainnoida lämpötiloja niin märkätiloissa, huoneistossa kuin tuloilmastakin. Asian toki tekee vaikeaksi se, että näissä havainnoitavissa kohteissa ei ole lämpömittaria vaan mittaukset tulee erikseen järjestää. Suosittelenkin että taloyhtiö järjestää seurantamittauksia niin kesällä kuin talvellakin ja dokumentoisi näitä havaintoja. Kulutusten seuraaminen ja niiden vertailu vastaaviin rakennuksiin on myös tärkeää, jotta tiedetään millä rakennuksemme lämmitetään. Ongelmalliset sisälämpötilat voivat kertoa järjestelmien säätämättömyydestä ja rakennusvirheistä.
Uuden rakennuksen perustajaurakoitsijan tulisi saattaa rakennus sellaiseen tilaan, ettei ylilämpöongelmaa olisi ja rakennus toimiisi energiatehokkaasti. Ikävä kyllä aina näin ei ole, vaan virheet taloyhtiö saa hakea itse ja kenties vaatia niiden korjaamista perustajaurakoitsijalta.
Lvi-tekniset järjestelmät ovat kohtalaisen monimutkaisia maallikoille ja niiden toimintaa ohjaa myös muut ulkopuoliset tekijät kuten rakennuksen ominaisuudet. Jotta kokonaisuudesta saisi järkevän kuvan ja osasisi pureutua oikeisiin asioihin, kannattaa käyttää asiantuntijaa apuna ongelmien selvittämisessä. Helpoin tapa meidän jäsenistölle on soittaa lvi-asiantuntijalle. Olenkin keskustellut usean taloyhtiön kanssa tämänkaltaisten ongelmien korjaamisesta ja on niitä myös saatu korjattuakin.
Kirjoittaja Arto Kemppainen on Kiinteistöliitto Uusimaan lvi-asiantuntija.
