Määräaikaiset tarkastukset asunto-osakeyhtiöissä
Määräaikaisten tarkastuksien laiminlyönteihin sekä tietämättömyyteen niiden tärkeydestä asunto-osakeyhtiöissä, alettiin ”herätä” kunnolla 1990-luvulla myös virkamiesten sekä lainsäätäjien tasolla. Tällöin käynnistettiin projekti, minkä lopputuloksena syntyi asuinkiinteistön huoltokirja. Huoltokirja käsitteenä määriteltiin ja sen minimisisältö vietiin aina rakennuttajaa velvoittaviin määräyksiin, Suomen rakentamismääräyskokoelmaan (SRMK) asti.
Tämän jälkeen rakennuttajalla on ollut velvollisuus kasata SRMK:n määräyksen mukainen asuinkiinteistön huoltokirja ja luovuttaa se hallinnan luovutuksen yhteydessä asuinyhtiön hallinnolle. Näin on ollut siis vuosituhannen vaihteesta alkaen uusissa valmistuvissa ja sen jälkeen valmistuneissa asuinkiinteistöissä. Siis kyseessä on asuinkiinteistön rakennuslupaehto.
Sen sijaan vanhemmissa, ennen vuotta 1999 valmistuneissa kiinteistöissä ei ole välttämättä minkäänlaista periodiluonteista listaa kohteista ja toimenpiteistä mitä asuinkiinteistöissä tulisi viikko, kuukausi ja vuositasolla tehdä, kenen ne tulisi suorittaa, valvoa ja kuitata tehdyiksi.
Eikä tuo ensimmäisessä kappaleessa mainittu asuinkiinteistön huoltokirjan olemassaolo sinänsä takaa vielä yhtään mitään. Olen käynyt useissa jäsenkohteissa, joissa kyllä on olemassa huoltokirja, printattuna ja mapitettuna lämmönjakohuoneen hyllyllä valmistumisvuodesta ”nappisota” asti, koskemattomana, avaamattomana ja täysin käyttämättömänä ja täten käyttöönottamattomana.
Ja sitten seurauksiin, tämän jälkeen näissä yhtiöissä ihmetellään että: ”kyllä meillä varmaan ehkä joo, voi olla salaojat, joo, kyllä ne joo varmaan on, missäköhän ne sitten on, on sitten tosi salaiset ojat, kun ei niitä missään näy”. Sitten niitä salaojia etsitään ja ihmetellään kun perustukset ovat märkänä ja samoin osa maanpäällisistä rakenteista samoin, kun huoneiston sisäpuolella ilmenee kosteus- ja mikrobivaurioita. Koska jos niitä salaojia on koskaan suunniteltu, asennettu niin ainakaan niitä ei ole kunnossapidetty tai huollettu, joten ainakaan ne eivät enää toimi.
Samoin kun se sadevesi siellä tasakatolla tulee sisään, niin ihmetellään, että mites se nyt noin, kun kattokaivojen ympäristö on pudistamatta ja viimesyksyiset lehdet tukkivat kaivosiivilän.
Eli näin ”viran puolesta” huonon viestin tuojana tahtoisinkin muistuttaa yhtiön osakkaita, hallintoa ja isännöitsijää siitä, että kunnossapito ja huolto-ohjelma on oleellinen kiinteistön terveellisten ja turvallisten olosuhteiden säilyttämisessä, kiinteistön osien elinkaaren pituuksien toteutumisessa ja vuosittaisten kunnossapito ja korjauskustannusten hallinnassa.
Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontainsinööri Jari Hännikäinen.
