Kissat ja vesivahinko
Turun hovioikeus joutui hiljattain ottamaan kantaa osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuuseen tapauksessa, jossa vesivahinko oli aiheutunut auki jääneestä vesihanasta. Osakkeenomistajan kertomuksen mukaan vesivahingon olivat aiheuttaneet hänen kissansa, jotka olivat ilmeisesti hanan alta kävellessään aukaisseet hanan ja sulkeneet lavuaarin tulpan. Näin vesi oli tulvinut pesualtaasta yli lattialle aiheuttaen noin 10.000 euron suuruisen vesivahingon.
Tapahtumien kulku kuulostaa kieltämättä erikoiselta. Mutta ennen kuin menen tuomion lopputulokseen, pari sanaa osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuun perusteista.
Osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuusta säädetään asunto-osakeyhtiölaissa ja vastuu perustuu tuottamukseen eli huolimattomaan tekoon tai laiminlyöntiin. Tilanteessa, jossa vahinko on aiheutettu rikkomalla asunto-osakeyhtiölain 4 tai 5 luvun säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä osakkeenomistajan kunnossapitovastuusta tai muutostyöstä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei osakkeenomistaja osoita menetelleensä huolellisesti. Koska osakkeenomistaja vastaa asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 3 §:n nojalla hallitsemansa huoneiston huolellisesta hoidosta, on osakkeenomistajan käsillä olevassa tilanteessa tullut näyttää, ettei vahinko ole seurausta hänen huolimattomasta toiminnastansa.
Tapauksessa osakkeenomistajan todistajana kuultiin mm. rotukissakasvattajaa, jonka mukaan kysymyksessä olleet kissat ovat rodultaan varsin suurikokoisia, kekseliäitä ja vettä pelkäämättömiä. Todistajien kertomuksen mukaan oli mahdollista, että kissat olisivat tässä todella aukaisseet hanan ja tallanneet pesualtaan tulpan kiinni siten, että vesivahinko pääsi aiheutumaan osakkeenomistajan nukkuessa. Vahingon tapahtuessa paikalla ei ollut muita todistajia kuin osakkeenomistaja ja kissat. Niin käräjä- kuin hovioikeuskin katsoivat kuitenkin näytetyksi, ettei vahinko ollut seurausta osakkeenomistajan huolimattomasta toiminnasta eikä osakkeenomistaja ollut vastuussa vahingosta.
Vaikka mahdottomalta kuulostava voikin joskus olla mahdollista, on ratkaisu näytön arvioinnin osalta jokseenkin hämmentävä. Osakkeenomistajan vastuulla on huoneistossaan huolehtia siitä, että yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvia laitteita ja varusteita käytetään tavanomaisella tavalla. Mekaanisesti toimiva vesihana ei yleisen elämänkokemuksen perusteella aukea itsestään. Lienee myös todennäköisempää, että vesihanan avaa ihminen eikä lemmikkieläin. Tässä kuitenkin katsottiin todistajalausumien perusteella näytetyksi, että vesihanan on todennäköisemmin avannut kissa kuin osakkeenomistaja. Osakkeenomistajan ei katsottu myöskään laiminlyöneen huolehtia siitä, että kissat eivät aiheuta vahinkoa.
Vaikka kissojen varsin kekseliäs toiminta lieneekin ollut mahdollista, ei poissuljettua varmaankaan ole se, että osakkeenomistaja olisi unohtanut vesihanan päälle. Erikoista on, että vahinkoa pidettiin toisaalta yllättävänä ja ennalta arvaamattomana, mutta kuitenkin todennäköisemmin kissojen kuin ihmisen toiminnasta johtuvana. Itse ratkaisussa yllättävää on mielestäni osakkeenomistajalle laissa asetettuun käännettyyn todistustaakkaan nähden tässä toteutunut riskinjako ja yhtiölle jäänyt vastuu vesivahingon korjauskustannuksista. Muita johtopäätöksiä tapauksesta ei siis kannattane tehdä, kuin että kaikkea sitä sattuukin!
Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan lakimies Maria Forsblom.
