Häiriköt kuriin ja pykälät tarkistukseen!
Viime aikoina yhä useampien neuvontaamme soittavien asiakkaiden huolenaiheena ovat olleet erilaiset asukkaiden elämisen ongelmat ja niistä kumpuavat häiriötilanteet. Apuamme kaivataan tilanteisiin, joissa häiriöitä aiheutuu asukkaan huumeiden käytön mukanaan tuomista lieveilmiöistä kuten vahingonteoista ja varkauksia. Myös erilaiset asukkaiden mielenterveyden häiriöt aiheuttavat yhtiöissä ongelmia, jotka voivat ilmetä esimerkiksi uhkaavana käyttäytymisenä muita kohtaan. Mihinkään eivät ole myöskään hävinneet perinteiseen juhlimiseen ja alkoholin suurkulutukseen liittyvät ongelmatilanteet. Samaa tarinaa ongelmien lisääntymisestä kertoo kotihälytysten määrän kasvu.
Yhtiön mahdollisuudet ongelmatilanteiden hoitoon rajoittuvat lainsäädännön tasolla lähinnä huoneiston hallintaanottoon. Yhtiöllä ei ole kuitenkaan tehokkaita keinoja puuttua yksittäiseen, vaikkakin vakavaan häiriötilanteeseen, sillä hallintaanotto edellyttää sen perusteena olevalta menettelyltä tietynlaista jatkuvuutta. Jos kysymys on tulitikkuleikkejä harrastavasta asukkaasta, ei ole kohtuullista, jos yhtiön pitää odotella, että jotain vakavaa jälleen tapahtuu. Kysymys on myös muiden asukkaiden oikeudesta asua turvallisesti ja rauhassa omassa kodissaan.
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki antaa tietyissä erityisen vakavissa ja moitittavissa tilanteissa vuokranantajalle mahdollisuuden purkaa vuokrasopimus ilman varoitusta. Taloyhtiöllä ei ole kuitenkaan vastaavanlaista mahdollisuutta sivuuttaa hallintaanottovaroituksen antamista. Perustuslaillinen omaisuuden suoja toki edellyttää korkeaa kynnystä toisen omaisuuteen kohdistuvan käyttövapauden rajoittamiselle, joten sinänsä tämä lainsäädännöllinen ero on perusteltu. Aiheellista voisi olla kuitenkin miettiä sitä, tulisiko taloyhtiöllä olla vastaavanlainen nopeampi mahdollisuus puuttua esimerkiksi osakkeenomistajan vuokralaisen erittäin moitittavaan menettelyyn kuin osakasvuokranantajalla itselläänkin on. Aina ei yhtiössä voida luottaa siihen, että osakasvuokranantajalla on halua ja kykyä nopeaan puuttumiseen.
Myös häiriötilanteiden todistaminen voi riitatilanteessa olla ongelmallista. Jos häiriöiden lähde on uhkaavasti käyttäytyvä naapuri, eivät häiriöistä yhtiölle ilmoittaneet asukkaat välttämättä halua henkilöllisyytensä paljastuvan oman turvallisuutensa vuoksi. Koska yhtiöllä on lopulta näyttötaakka häiriöiden vakavuudesta ja todenperäisyydestä, on ongelmallista, että yhtiöllä ei ole oikeutta saada tietoa poliisin kotihälytyskäynneistä. Tällöin ainoa vaihtoehto on, että häiriöistä kärsivät asukkaat lupautuisivat tarvittaessa todistamaan oikeudessa.
Hallintaanoton perusteiden tulkintakaan ei ole aina aivan aukotonta. Häiritsevä elämä hallintaanoton perusteena on säädetty koskemaan osakehuoneistossa vietettyä häiritsevää elämää. Järjestysmääräysten rikkominen hallintaanoton perusteena taas edellyttää, että osakkeenomistaja tai muu huoneistossa asuva on laiminlyönyt noudattaa sitä, mitä järjestyksen ylläpitämiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen. Mitäpä siis, jos häiriöitä aiheuttaa kaverilleen väkivaltaisesti sisään pyrkivä huumeporukka? Tällöinhän häiriöitä ei aiheuteta osakehuoneistossa eikä häiriöiden aiheuttaja ole suoranaisesti asukas tai osakas.
Toisinaan taloyhtiöiden mahdollisuus saada ratkaisu häiriötilanteisiin on liian hankalaa ja hidasta. Mielestäni säännöksiä hallintaanotosta voisi olla paikallaan tarkastella uudestaan, jotta lakiin ei jäisi katvealueita. Lisäksi yhtiön pitäisi voida saada todistelutarkoituksissa käyttöönsä tiedot poliisien kotihälytyskäynneistä. Yhtiöillä pitää olla käytössään selkeät ja tehokkaat puuttumiskeinot häiriötilanteisiin, jotta asumisrauha yhtiöissä voidaan taata.
Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan lakimies Maria Forsblom.