Asumismenot kasvavat yhä – Tulojen kasvu parantaa kotitalouksien asemaa
Suomalaisten asumismenot kasvavat vuosina 2018-2020 keskimäärin arviolta 2,1 prosentin vuosivauhtia, kertoo Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon taloustutkimuksella PTT:llä teettämä asumismenoselvitys. Vaihtelu asuinpaikan, asumismuodon ja kotitalouden tyypin mukaan on kuitenkin suurta.
Samoin vaihtelee se, miten suuren osan käytettävissä olevista nettotuloista asumismenot nielaisevat. Esimerkiksi kerrostalossa vuokralla asuvan lapsiperheen tuloista asuminen vie vajaat 21 prosenttia, kun omakotitalossa yksin asuvalla eläkeläisnaisella osuus voi olla lähes 40 prosenttia.
”Asumismenojen kehityksessä matalat korot ovat suosineet viime vuosina omistusasujia. Viitekorkojen nousu kuitenkin kasvattaa asumismenoja lähivuosina. Omakotitaloissa energiakulut vaikuttavat myös paljon – öljylämmitteisissä kulut nousevat enemmän kuin sähkölämmitteisissä”, kertoo PTT:n ekonomisti Lauri Vuori.
Vuokra-asujien tulot kasvavat nopeammin kuin asumismenot
Lauri Vuoren mukaan kiinnostava havainto selvityksessä on, että hyvän talouskehityksen ansiosta palkat nousevat seuraavien parin vuoden aikana nopeammin kuin vuokrat. Tällöin vuokra-asujilla asumismenojen osuuden kasvu käytettävistä olevista tuloista taittuu. Keskituloisella omistusasujalla tulot ja asumismenot kehittyvät samaa tahtia.
Selvityksen erityisteemana on tänä vuonna kotitalouksien velkaantuminen, jota on suitsittu muun muassa lainakattosääntelyä kiristämällä. Jos velan määrä on suuri, pienikin korkojen nousu voi kasvattaa asumismenoja merkittävästi.
”Monet asumismenoihin vaikuttavista tekijöistä ovat korkosidonnaisia. Asunto- ja taloyhtiölainojen lisäksi korkojen nousu voi vaikuttaa epäsuorasti asumismenojen kasvuun esimerkiksi muiden osakkaiden maksuvaikeuksien tai luottorajoitteiden kautta”, Vuori sanoo.
Asumismenojen kasvun taittuminen ja ansiotulojen viime vuosia nopeampi kasvu on ollut tervetullut käänne sekä omistus- että vuokra-asujien kannalta.
”Suomen talouden tasapainottaminen ja kasvu sekä maailmantalouden kehitys ovat alttiita merkittävälle epävarmuudelle, joten seesteisen talouskehityksen jatkumiseen nollakoroilla ei voida tuudittautua”, huomauttaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Korjaustarpeet ja sähkölasku kiristävät omakotiasujien taloutta
Vuodesta 2011 lähtien toteutettu selvitys osoittaa, että asumismenot ovat kasvaneet tällä vuosikymmenellä jyrkästi. Omakotiliitto haluaa kiinnittää huomion korkeiden asumismenojen ja kotitalouksen velkaantumisen lisäksi asuinkiinteistöjen huolto- ja korjaustarpeeseen.
”Lähes kymmenvuotisen taantuman aikana monessa kotitaloudessa tulot riittivät vain välttämättömimpiin kuluihin. Tällä hetkellä runsaalla 15 prosentilla väestöstä tulot eivät riitä kattamaan asumismenoja, ja asumistukea maksetaan Suomessa jo yli kaksi miljardia euroa vuodessa. Moni kotitalous on hyvin asuntovelkainen, ja lainoihin on haettu lyhennysvapaita. Nyt kansantalouden kasvaessa on syytä korjata kotitalouksien omaa taloutta, lyhentää lainaa, varautua korkojennousuun ja erityisesti huoltaa sekä kunnostaa kiinteistöjä”, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.
Savolainen muistuttaa, että monessa kotikiinteistössä tarvitaan investointeja rakennuksen laitteiden ja järjestelmien sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Lisäksi säiden ääri-ilmiöt lisäävät korjaustarpeita muun muassa ilmastointiin sekä muuhun sääsuojaukseen.
”Ei pidä myöskään unohtaa, että jakeluverkkoyhtiöiden investoinnit säävarmaan sähköverkkoon ovat nostaneet sähkön siirtomaksut erittäin korkeiksi eri puolilla Suomea. Nämä kaikki kasvattavat edelleen kotitalouksien asumismenoja”, Savolainen korostaa.
Valtaosalla taloyhtiöistä vain vähän velkaa – Tilastointi laitettava kuntoon
Taloyhtiölainojen merkittävä kasvu on noussut suomalaisessa keskustelussa kärkiteemojen joukkoon. Kiinteistöliiton karkean arvion mukaan viime vuosien korjausrakentamisen kasvu sekä keskimääräisen laina-ajan lievä nousu ja lyhennysvapaat selittävät yhtiölainojen kasvusta noin 40 prosenttia, ja uusien taloyhtiöiden isot velkaosuudet runsaat puolet. Taloyhtiöiden velkaantuminen korostaa ammattimaisen ja ennakoivan taloudenpidon tärkeyttä sekä taloyhtiöissä että osakkeenomistajilla.
”Reippaasta riskikeskustelusta huolimatta on syytä muistaa, että valtaosa Suomen taloyhtiöistä on vain vähän velkaantuneita, ja nämä pystyvät hyvin rahoittamaan korjaushankkeensa lainarahalla. Tavanomainen pankkilaina on yleisin rahoitusmuoto Kiinteistöliiton kyselyiden perusteella”, Jukka Kero sanoo.
Yhtiölainakeskustelun tuoksinassa on käynyt ilmi, että tilastoinnissa on kehittämisen varaa. Kotitalouksien ja koko asuntosektorin vastuiden määrä ja jakautuminen ovat epäselviä, mikä on omiaan myös sekoittamaan asioista käytyä keskustelua. Kiinteistöliitto kannustaakin Tilastokeskusta, Finanssivalvontaa ja rahoituslaitoksia entistäkin parempaan yhteistyöhön, joka koituisi kansantalouden ja sen toimijoiden eduksi.
Kiinteistöverouudistus huolettaa
Käynnissä olevan kiinteistöverouudistuksen tarkoituksena on lisätä verotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä, mikä on Omakotiliiton mielestä järkevää. Omakotiliitto on kuitenkin erittäin huolissaan siitä, että kiinteistöverolakien käsittely jaetaan kahteen osaan, jolloin tänä syksynä päätetään arvostamisperusteista ja vasta myöhemmin kiinteistöveroprosenteista. Kiinteistöveron määrä on moninkertaistunut olemassaolonsa aikana, eivätkä kotitaloudet ole varautuneet sen jatkuviin korotuksiin.
”Ei ole hyväksyttävää, että verouudistus jaetaan kahteen osaan, jolloin vaikutusarviointeja on mahdotonta tehdä. Tämä vähentää erityisesti kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, eikä missään tapauksessa lisää verotuksen läpinäkyvyyttä tai luottamusta kansalaisten keskuudessa”, Savolainen toteaa.
Asumismenot-selvitys on toteutettu vuodesta 2011 lähtien. Laskelmissa asumismenoihin on otettu mukaan kaikki sellaiset menot, jotka ovat pois muusta kuukausittaisesta kulutuksesta ja säästämisestä. Tämän vuoksi mukana ovat myös lainojen lyhennykset, jotka kerryttävät velallisen varallisuutta. Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto ovat tilanneet selvityksen PTT:ltä.
Lisätietoja:
Ekonomisti Lauri Vuori, PTT, 040 164 8182, lauri.vuori@ptt.fi
Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto, 050 5480231, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi
Toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, Omakotiliitto, 040 5148784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi
