Asuminen kallistuu edelleen Helsingissä ja Espoossa
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Muun muassa kaukolämmön, vesihuollon ja kiinteistöveron muodostamat kustannukset nousivat keskimäärin 2,6 % vuodesta 2018.
Suurimpien kaupunkien kustannukset nousivat muita enemmän – Helsinki noussut omaan luokkaansa
Kymmenen suurimman kaupungin listassa keskimääräinen nousu kohosi 3,3 prosenttiin. Nousut olivat keskimääräistä suurempia, ja ainoastaan Jyväskylässä ja Porissa kustannusnousu jäi maltilliseksi alle yhteen prosenttiin.
Helsinki riuhtaisi tänä vuonna selvää kaulaa muihin suuriin kaupunkeihin. Helsingin kiinteistökustannus neliötä kohden kuukaudessa on tänä vuonna 3,07 euroa, kun keskiarvo on 2,76 euroa. Viidessä vuodessa Helsingin kustannukset ovat nousseet 23 prosenttia, kun keskimääräinen nousu suurimmissa kaupungeissa on ollut maltilliset 7 %. Espoossakin kustannusnousu on ollut kaksinkertainen koko maan keskiarvoon nähden eli 14 %. Pääkaupunkiseudun isoista kaupungeista vain Vantaa on jäänyt alle maan keskiarvon 5 prosentin kustannusnousulla viidessä vuodessa.
Ympäristötavoitteiden laskun maksavat asukkaat
Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä paheksuu kovia hinnankorotuksia: ”Erityisesti Helsingin energiahinnat ovat nousseet aivan liikaa viime vuosina. Koko Suomen isoissa kaupungeissa kaukolämpö on kallistunut viidessä vuodessa 3 % ja Helsingissä viimeisen kolmen vuoden aikana yli 30 %. Näin ei voi jatkua.”
Lisäksi PK-seudulla nousevat muuta maata nopeammin kiinteistöverot ja sähkön hinta. Iso osa kustannusnoususta selittyy poliittisen päätöksenteon linjauksilla. Kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan jatkuvasti kasvava lasku tulee suoraan kaikille asunnonomistajille ja vuokralaisille. Kun tähän yhdistetään maan kalleimmat asuntoneliöt, voidaan kysyä, onko ihmisillä pian enää varaa asua pääkaupunkiseudulla, jatkaa Heikkilä.
LVI-asiantuntija Arto Kemppainen on havainnut, että kiinnostus maalämpöön ja muihin vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin on kasvanut taloyhtiöissä kaukolämmön hinnannousun myötä selvästi. Toisaalta korjausvelka on taloyhtiöissä edelleen suuri ja uusien energiaremonttien teettäminen nykyisten pakollisten korjausten yhteydessä voi olla liian raskas taakka taloyhtiöille, Kemppainen jatkaa.
Varsinkin pienemmillä taloyhtiöillä on pääkaupunkiseudulla jo rahoitusvaikeuksia nykyisiinkin remontteihin. Poliittisten päättäjien olisi aika miettiä ohjauskeinoiksi kepin ohella myös porkkanoita, täydentää Heikkilä.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Mika Heikkilä, 050 591 0995
LVI-asiantuntija Arto Kemppainen, 040 136 5785
Raportit:
Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.
Nyt julkaistavan Indeksitalo 2019 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailukaupungeissa asuu hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä. Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut. Tiedot ovat syyskuun 2019 mukaisia.