Täydennysrakentamisen ensiaskeleet taloyhtiössä
Taloyhtiö voi parhaimmillaan rahoittaa tulevia korjaushankkeita täydennysrakentamisen avulla. Täydennysrakentamisella tarkoitetaan tontilla olevan rakennuksen korottamista, laajentamista tai uuden rakennuksen rakentamista. Kun taloyhtiön mielenkiinto täydennysrakentamiseen on herännyt, on yhtiökokoukselle tehtävä täydennysrakentamisen selvittämisestä aloite. Aloitteen tekee yleensä taloyhtiön hallitus tai osakas voi käyttää oikeuttaan saada asia yhtiökokouksen esityslistalle.
Täydennysrakentamisselvityksen laatii taloyhtiön hallitus, isännöinti ja/tai ulkopuolinen asiantuntija. Selvitykseen voi sisältyä esimerkiksi seuraavia osa-alueita
- kiinteistön nykytila
- viranomaisten ja kunnan vaateet
- taloyhtiön alustavat tavoitteet ja
- vuoropuhelu naapuriyhtiöiden kanssa
Kiinteistön nykytilan tarkastelussa on kiinnitettävä huomio isojen remonttien ajankohtiin ja niiden edellyttämin investointeihin. Täydennysrakentaminen voikin olla varteenotettava rahoitusmahdollisuus etenkin, jos kiinteistö sijaitsee vetovoimaisella alueella. Nykytilan tarkastelussa on syytä vilkuilla myös taloyhtiön yhtiöjärjestystä ja mahdollisia rasitteita.
Viranomaisten ja kunnan vaateista tarkastetaan muun muassa asemakaavasta rakennusoikeuden määrä ja onko käyttämätöntä rakennusoikeutta jäljellä. Vanhoissa taloyhtiöissä on harvoin käyttämätöntä rakennusoikeutta, jolloin lisärakennusoikeus on hankittava poikkeusluvalla tai tontin kaavamuutoksella. Jäljellä olevan rakennusoikeuden määrän voi tarkistaa esimerkiksi kaupungin rakennusvalvonnasta. Kaavamuutoksiin liittyvissä asioissa auttaa alueen asemakaava-arkkitehti.
Taloyhtiössä on pohdittava myös periaatteita täydennysrakentamisen toteuttamiseksi. Omistustontilla yleisimmät vaihtoehdot ovat:
- osa tontista myydään rakennusliikkeelle tai sijoittajalle
- taloyhtiöön rakennetaan lisää asuntoja suunnatulla osakeannilla
- nykyisen rakennuksen tilalle rakennetaan kokonaan tai osittain uusi rakennus
Omistustontilla täydennysrakentamisen kannattavuus riippuu ensisijaisesti lisärakennusoikeudesta saatavasta hinnasta, autopaikkojen uudelleenrakentamisvaateesta ja kuntien perimästä maankäyttökorvauksesta.
Maankäyttökorvaus määritetään yleensä rakennusoikeuden arvosta. Maankäyttökorvauksen määräytymisperusteet vaihtelevat kunnittain, joten ne on selvitettävä tapauskohtaisesti.
Taloyhtiön alustavat tavoitteet ja vuoropuhelu naapuriyhtiöiden kanssa
Taloyhtiön on pidettävä täydennysrakentamishankkeen alkuvaiheesta lähtien tilaisuuksia, joiden tavoitteena on osallistaa eri osapuolia ja selvittää osapuolten näkemyksiä. Tällaisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi työpajat, asiantuntijainfot ja keskustelutilaisuudet. Tilaisuuksissa pohditaan muun muassa sitä millainen täydennysrakentamishanke taloyhtiölle soveltuisi parhaiten.
Täydennysrakentamisessa on kysymys asumisen laatutekijöistä, riskinottohalukkuudesta ja ympäristön laatuun liittyvistä arvostuksista. Jos tontille on mahdollista rakentaa uusi kerrostalo se voi rajoittaa nykyisten asukkaiden ja osakkaiden näkymiä huoneistoista ja/tai naapuriyhtiöistä. Näistä asioista on käytävä konsensushakuiset keskustelut ennen kuin hanke etenee pidemmälle.
Täydennysrakentaminen voi nostaa asuinalueen arvoa, jos sitä kehitetään monipuolisesti. Asuinalueen arvonnousuun vaikuttaa myös kunnan kehitysvisiot kyseisellä alueella, joten nekin on selvitettävä ajoissa, jotta osakkaille voidaan esittää perusteet täydennysrakentamisen hyödyistä ja haitoista. Kunnan edustajat voivat jopa esitellä alueen kehitysvisioita yhteistilaisuuksissa.
Täydennysrakentaminen voi olla hyödyllistä myös kunnalle, koska olemassa olevia investointeja infraan ja palveluihin voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin. Suunnittelutuki, maankäyttökorvauksen ja autopaikkavaateen alentaminen tai poisto kokonaan ja maankäytön tehokkuuden oleellinen kasvattaminen ovat kaikki kuntien päätettävissä.
Hankepäätöksellä hankesuunnitteluun
Kun täydennysrakentamisselvitys on tehty, taloyhtiön hallitus voi laatia hankepäätösesityksen tulevaan yhtiökokoukseen. Myönteisen yhtiökokouspäätöksen seurauksena taloyhtiöllä on täydennysrakentamista koskeva hankepäätös eli päätös hankesuunnittelun käynnistämiseksi.
Hankkeen aikataulutuksessa on erityisesti otettava huomioon, että mahdollinen kaavamuutos voi olla hidas prosessi, sillä kaavasta voidaan tehdä valituksia, jotka täytyy hallinto-oikeuksissa hylätä kaavan toteutumiseksi. Varmuus kaavan sisällöstä saadaankin vasta, kun se on saanut lainvoiman.
Lisätietoa täydennysrakentamishankkeen läpivientiprosessista ja siihen liittyvistä juridisista päätöksistä löytyy Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien nettisivustoilta.
Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan rakennustekninen kehityspäällikkö, tekniikan tohtori Jari Virta.