Jätteiden lajittelu ei ole taitolaji – sillä voi säästää sekä luontoa että rahaa
Syksyllä monessa taloyhtiössä muutetaan, remontoidaan ja siivotaan kaappeja. Seurauksena on pääsääntöisesti lisääntynyt jätemäärä, joka näkyy välittömästi taloyhtiön jätekatoksessa.
Astun taloyhtiömme roskakatokseen ja näen pari ylipursuavaa astiaa sekä erilaisia tavaroita astioiden vieressä. Avaan jokaisen katoksessa olevan astian vuoron perään ja tutustun silmämääräisesti niiden sisältöön. Yhdeksästä jäteastiasta ainakin neljässä on muuhun astiaan kuuluvia jätteitä. Erityisesti sekajäteastia kerää sisäänsä paljon varsinaiseen lajitteluun kelpaavia jätteitä. Tämä on tuttu tilanne monessa taloyhtiössä. Pitäisikö perustaa taloyhtiöön roskaekspertti – onhan joissain taloissa myös energiaeksperttejä? Mikä avuksi lajittelun helpottamiseksi? Millä motivoida ja opastaa koko taloyhtiö lajittelemaan roskat oikein? Jos osa asukkaista ei lajittele roskiaan, saattaa muidenkin innostus lajitteluun laskea.
Monessa taloyhtiössä on jokaisen astian kohdalla sekä kuva että selostus astiaan laitettavasta jätteestä. Tästä huolimatta osa roskista päätyy väärään astiaan. Lisäksi jokainen jätekatokseen kuulumaton tavara nostaa jätekuluja suhteellisen paljon. Meistä jokainen on varmaan jossakin vaiheessa asuessaan törmännyt jätekatoksessa hylättyyn sohvaan tai telkkariin, joiden oikea paikka on kierrätyskeskuksessa. Useassa kaupungissa kiertää myös säännöllisesti kiertäviä keräysautoja, johon voi viedä kodin ongelmajätteitä, kuten maaleja tai elektroniikkaa kuluitta.
Taloyhtiön kokonaiskuluissa jätekulut ovat pakollinen meno, mutta suuruuteen pystyy helposti vaikuttamaan. Sekajätteen tyhjennys on kaikkein kalleinta. Tästäkin näkökulmasta lajittelu on hyvä asia, jolla saadaan säästöä, kun kodin jätteet lajitellaan eri astioihin. Samalla kotitaloudessa herää yleensä huomaamaan, miten paljon lopulta tulee esimerkiksi pahvia, joka vie sekajätteessä paljon tilaa, samoin muovipakkaukset. Lapset ovat yleensä innokkaita lajittelijoita ja saattavat opastaa tarvittaessa myös vanhempiaan, jos roska uhkaa mennä väärään astiaan.
Lajittelulla on myös ympäristönsuojelullinen näkökulmasta. Yksi ihminen tuottaa noin 290 kiloa jätettä joka vuosi. Harva haluaa jättää tuleville jälkipolville ongelmallisia kaatopaikkoja tai pilaantuneen luonnon. Meistä jokainen on vastuussa siitä, että lajittelemme omat jätteemme.
Jätelainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa ja uudistukset tulevat voimaan vuoden alusta. Uuden lainsäädännön myötä jokaisessa vähintään 5 asunnon taloyhtiössä tulee olla erilliset keräysastiat muovia, biojätettä, lasia- ja metallia varten. Taloyhtiöiden on syytä varautua tekemään muutoksia jätetilaansa tai jätepisteeseensä, sillä uudet jäteastiat tarvitsevat lisää tilaa.
Tutkimusten mukaan lajittelu lisääntyy, kun se on mahdollisimman vaivatonta. Toivottavaa onkin, että viimeistään helppous saa yhä useamman lajittelemaan roskansa taloyhtiössä. Lajittelua helpottaa, että enää ei tarvitse kuljetella jätteitä alueellisiin kierrätyspisteisiin tai muihin vastaanottopaikkoihin.
Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan asiakkuuspäällikkö Marika Sipilä.