Pahantekijääkö suojellaan?
Näin joulun alla lapsilta kysellään, ovatko he olleet kilttejä. Kiltteydestä palkitaan. Joulupukki tuo lahjoja hyvin käyttäytyville. Entä kiltteys ja käyttäytyminen taloyhtiömaailmassa? Mitä jos taloyhtiössä asuukin häirikkö tai useampi, saavatko hyvin käyttäytyvät naapurit suojaa häiriköitä kohtaan vai onko asetelma kenties kääntynyt toisinpäin? Onko Sääntö-Suomi ja yksityisyydensuoja menossa siihen suuntaan, että se onkin pahantekijä, jonka yksityisyyttä suojataan jopa niin pitkälle, että kunnollisten kanssaihmisten oikeussuoja vaarantuu?
Tältä välillä ihan konkreettisesti tuntuu, olipa kyse koulu- tai työpaikkakiusaajasta, parisuhdehäiriköstä tai taloyhtiön häiriötilanteesta. Kerronpa, mikä tilanne taloyhtiössä voi pahimmillaan olla.
Taloyhtiö voi tietyissä tilanteissa ottaa osakkaan huoneiston määräajaksi hallintaansa, mikä käytännössä tarkoittaa yleensä myös asukkaan häätämistä. Näin on esimerkiksi, jos huoneistossa vietetään naapureita häiritsevää elämää tai selvästi rikotaan järjestyssääntöjä. Samoilla perusteilla vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen. Tietenkin taloyhtiön ja vuokranantajan täytyy pystyä näyttämään häiriöt ja muut rikkomukset toteen. Poliisin käynti paikalla ja poliisin käyttäminen todistajana toimi aikaisemmin näyttönä.
Apulaisoikeusasiamies linjasi kuitenkin muutaman vuoden takaisessa päätöksessään, että taloyhtiöllä tai vuokranantajalla ei ole enää oikeutta saada poliisilta tietoa siitä, milloin, montako kertaa ja mistä syystä poliisi on naapureiden ilmoituksen perusteella huoneistossa käynyt. Taloyhtiöllä ja vuokranantajalla ei kuulemma ole asianosaisasemaa. Painoarvoa annetaan sen sijaan häiriöitä aiheuttaneen asukkaan kotirauhan ja yksityiselämän suojalle, mistä syystä poliisi ei voi tietoja antaa.
Mitä jää jäljelle näytön esittämiseksi, jotta häiriöitä ja samalla usein myös turvattomuutta ja pelkoa aiheuttava henkilö saadaan häädettyä asunnosta? Naapurit. Heidän kertomuksensa ja muistiinpanonsa tapahtumista.
Pahimmassa tapauksessa häirikköasukas tai hänen vieraansa ovat esittäneet naapureita kohtaan näiden henkeen tai terveyteen kohdistuneita uhkauksia. Jokainen voi mielessään miettiä, kuinka mielellään lähtisi tällaisessa tilanteessa oikeuteen todistamaan liivijengiä, huumehörhöjä tai muita uhkailijoita vastaan.
Kun taloyhtiöllä ja vuokranantajalla ei ole enää mahdollisuutta saada poliisilta tietoa kotihälytyksistä eikä poliisia saa todistajaksi oikeudenkäyntiin, puuttuu heiltä usein keinot näyttää häiritsevä elämä toteen. Näytön puuttuessa hallintaanottomenettelyä ei voida käynnistää eikä vuokrasopimusta purkaa. Pahimmassa tapauksessa koko taloyhtiötä terrorisoivaa asukasta ei siis saada häädettyä millään. Miten käy silloin naapureiden kotirauhan?
Taloyhtiön ja vuokranantajien oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi tähän on saatava muutos. Oikeus tietojen saantiin pitää turvata viime kädessä asianomaisiin lakeihin otettavalla virka-apusäännöksellä. Mitään asukkaan yksityisyydensuojaa, kuten terveydentilaa, koskevia tietoja taloyhtiölle tai vuokranantajalle ei tietenkään ole tarpeen eikä pidäkään luovuttaa.
Nykyisellään tilanne on todella huolestuttava. Olipa kyseessä taloyhtiön häiriökäyttäytyjä, koulukiusaaja tai muu pahantekijä, on heihin saatava rotia. Keinoja ei saa liiaksi rajoittaa. Täten puhun oikeudenmukaisemman Suomen puolesta ja toivon joulurauhaa jokaiseen kotiin ja taloyhtiöön.
Katriina Sarekoski
lakimies, varatuomari
Kiinteistöliitto Uusimaa