Joko ensi vuonna alkaa kirkastua?
Pian päättyvä vuosi on ollut monessa suhteessa todella vaikea. Korot olivat pitkään korkealla, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkui ja Suomen talous oli laman tuntumassa. Kansainvälisestä kaupasta hyvin riippuvainen Suomi nousee tai rämpii aika lailla globaalien suhdanteiden mukaan. Talouden tunnelmat vaikuttavat suoraan myös kotimaiseen toimintaan. Erityisesti uudisrakentamisen tilanne on ollut todella heikko, eikä korjausrakentaminenkaan ole juhlimaan päässyt.
Menneinä vuosina on olut äärettömän harvinaista, että taloyhtiö olisi joutunut talousvaikeuksiin. Kuluvana vuonna lokakuun loppuun mennessä 55 asunto-osakeyhtiötä oli joutunut konkurssimenettelyyn.
Kallistuminen jatkui Uudenmaan alueella
Vuoden 2024 syksyn indeksitalovertailussa Helsinki oli yhä kallein alue Suomessa ja sen kustannusnousu vuodessa oli kaksinkertainen maan keskiarvoon nähden (+9,4 %). Kiinteistökulujen kasvua tuli erityisesti tontin kiinteistöveroon, kaukolämpöön ja vesimaksuihin. Vuosinousu kymmenen suurimman kaupungin keskiarvona oli 4,7 prosenttia edellisvuodesta (2,6 % vuonna 2023).
Helsingin vertailukustannukset neliötä kohden kuukaudessa nousivat viime vuoden 3,96 eurosta 4,33 euroon. Viidessä vuodessa kiinteistökulut ovat nousseet Helsingissä 43 prosenttia, Espoossa 25 ja Vantaalla 18 prosenttia.
Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen suurin kustannusnousu on tänä vuonna Vihdissä, noin 17 prosenttia. Suurin selittävä tekijä Vihdissä oli kaukolämmön raju hinnannousu (+ 30 %).
Kiinteistöverotuksen kiristyminen uhkaa edelleen
Tontin kiinteistövero nousi tänä vuonna Indeksitalo-kunnissa keskimäärin 12,3 prosenttia. Rakennuksen kiinteistöverossa keskimääräinen nousu oli 3,1 prosenttia. Tontin kiinteistöveroprosentteihin tuli lakisääteinen noin 40 prosentin alarajan korotus vuoden alusta, mikä pakotti monet kunnat nostamaan tontin kiinteistöveron, vaikka se muuten olisi haluttu pitää alempana.
Tontin kiinteistöveron korotus iski jo tänä vuonna rajusti pääkaupunkiseudulle. Karkeasti muutos toi taloyhtiöille yhden ylimääräisen yhtiövastikkeen verran lisäkuluja. Mikäli suunniteltu lakimuutos kiinteistöjen verotusarvojen määritykseen toteutuu, se on tuomassa kasvukeskusten asukkaille vielä lisää kustannuksia lähivuosina. Valmisteluaikatauluun tuliloppuvuonna aikalisä keväälle 2025 ja tämän hetken tiedon mukaan uudistus voisi olla tulossa voimaan aikaisintaan vuoden 2027 alusta.
Yhdistyksen vuosi 2024
Neuvontaa, koulutusta, lausuntoja ja toimeksiantoja on hoidettu ahkerasti. Järjestimme jälleen runsaasti webinaareja ja live-tapatumia, joihin osallistui lähes 8 000 henkilöä. Neuvontalinjoilla vastattiin yli 10 000 neuvontapuheluun ja kysymykset jakautuivat tänäkin vuonna laajasti kaikkiin taloyhtiöiden toimintaan liittyviin aiheisiin. Taloushuolet, kuten suuret nousupaineet hoitovastikkeissa ja taloyhtiöiden peruskorjauslainojen myöntämisehtojen kiristyminen olivat aiempaan enemmän esillä neuvonnoissa ja koulutuksissa.
Miltä näyttää tuleva vuosi?
Monet talouden asiantuntijat ennustavat vuodelle 2025 piristymistä erityisesti laskussa olevan korkotason vuoksi. Tämän lisäksi kaivattaisiin uskoa Oy Suomi Ab:n talouden kasvuun. Tätä kasvua voisivat myös taloyhtiöt luoda lähtemällä juuri nyt toteuttamaan sellaisia hankkeita, joista suunnitelmat ovat jo valmiina, mutta syystä tai toisesta toteutusta on lykätty. Tällä hetkellä tekijöitä on vielä saatavissa ja korkotaso remonttilainoillekin alkaa taas olla maltillinen. Lähitulevaisuudessa uudisrakentamisen on taas pakko lähteä liikkeelle ja se yleensä nostaa myös korjausrakentamisen hintoja ja vaikeuttaa tekijöiden saamista.
Yhdistyksen tehtävänä on vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat jäsenistön kannalta tärkeitä ja joihin voimme vaikuttaa. Tätä työtä helpottamaan teimme syksyllä laajan jäsenkyselyn, jonka tarkoituksena oli ohjata yhdistyksen strategiaa oikeaan suuntaan. Saimme vastauksia lähes 900 jäsenten edustajalta. Verkkotyökalu osoittautui hyvin toimivaksi ja sillä saatiin selkeästi esiin jäsenten mielestä tärkeimmät asiat. Samalla saimme käsityksen siitä, kuinka yksimielisiä eri teemoista ollaan.
Vastaajat kirjoittivat myös yli 3 000 avointa vastausta kertoen omia näkemyksiään taloyhtiöiden nykyisistä ja tulevista haasteista. Haasteiden kärkeen, selkeäksi ykköseksi, nousi huoli kustannusten ja vastikkeiden noususta. Myös osto-osaamisen lisääminen huolto- ja isännöintipalveluissa sekä haasteet rahoituksen saamisessa nousivat kärkijoukkoon. Kaiken kaikkiaan yhdistyksen toimintaan saatiin runsaasti ideoita, ajatuksia ja toiveita.
Vastauksissa esitettiin toiveita yhdistyksen tekemiselle. Ne voi tiivistää konsultin yhteenvetoon kirjoittamaan lauseeseen: ”Ei juuri ollut mainintoja sellaisista asioista, joita Kiinteistöliitto Uusimaa ei tällä hetkellä muodossa tai toisessa tekisi.” Tästä on hyvä jatkaa kohti strategian kirkastusta ja konkretisointia.
Tärkeää ja motivoivaa työtä tulee riittämään tulevallekin vuodelle. Toimistomme väki jatkaa jäsenten eteen tehtävää työtä innolla ja hyvässä yhteistyössä sekä yhdistyksen hallituksen että jäsenten kanssa.
Rauhallista joulua ja kirkastuvaa Uutta Vuotta!
Mika Heikkilä
toiminnanjohtaja
