Isännöinnin eettiset ohjeet tunnetaan vielä huonosti
Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenkuntaa kokoontui marraskuussa Ruoholahteen keskustelemaan siitä, miten uudistetut isännöinnin eettiset ohjeet on otettu taloyhtiömaailmassa vastaan ja mitä ajatuksia ne ovat herättäneet. Paikalla oli kuutisenkymmentä osallistujaa ja keskustelu oli vilkasta.
Isännöinnin eettiset ohjeet astuivat voimaan nykymuodossa tämän vuoden helmikuussa. Niitä tulisi kaikkien Isännöintiliiton jäsenten sekä ISA-auktorisoitujen isännöitsijöiden noudattaa. Kiinteistöliitto oli mukana muokkaamassa ohjeita, ja koko kenttä suosittelee näiden ohjeiden ottamista osaksi isännöintisopimusta ihan jokaisessa taloyhtiössä.
Alkuun toiminnanjohtaja Mika Heikkilä sekä yhdistyksen isännöintityöryhmän puheenjohtaja Tarja Teräväinen kävivät läpi eettiset ohjeet kohta kohdalta osallistaen paikallaolijoita keskusteluun. Tähän ei paljoa tarvinnut kannustaa. Monessa puheenvuorossa tulikin esille se, kuinka vähän eettisistä ohjeista on oman taloyhtiön isännöitsijän toimesta puhuttu. Ikään kuin hiljaisuus painaisi asian villaisella.
Kysymyksiä ja kommentteja
Epäselvyyttä on herättänyt muun muassa se, kuuluvatko oh-jeet isännöintisopimuksen liitteeksi vai ei ja miten saadaan isännöitsijä noudattamaan ohjeita ja ottamaan ne mukaan myös vanhoihin sopimuksiin.
Sitäkin kyseltiin, miksi Isännöintiliitto ei kannusta jäseniään omatoimisesti viemään ohjeita käytäntöön ja avoimesti ottamaan niitä esille. Lisäksi isännöintipalkkioiden hinnankorotukset sekä taloyhtiön talouden seuranta ja laskujen hyväksyminen koettiin nekin epäselviksi.
Kyselytutkimus kertoi karun totuuden
Kiinteistöliitto Uusimaa lähetti jäsenilleen lokakuun lopussa kyselyn, jossa selvitettiin, miten eettiset ohjeet ovat jalkautuneet kentälle ja mitä haasteita niiden kanssa on ollut. Vastauksia saatiin yli tuhat. Niissä nousi esiin melko yleinen tyytymättömyys isännöintiin ja sen ammattitaitoon. NPS eli nettosuositusluku oli edellisvuoden kyselyyn verrattuna tippunut -15:sta -31:een. Osallistujat toivoivat lähes yhteen ääneen Kiinteistöliitto Uusimaan julkaisevan niin sanotun ranking-listan vastaajien käsityksen mukaan paremmuusjärjestykseen listatuista isännöitsijöistä. Tämä jäi vielä pohdintaan.
Yksi syy huonoon isännöintiin koettiin olevan liiallinen työmäärä. Hyvästä isännöitsijästä, jolla olisi myös aikaa asiakkaalleen, kannattaa maksaa. Mutta miten määritellä isännöitsijän työmäärä? Ovatko isännöintiyritykset monopolisoituneet, keskittyneet suuriin tuottoa tavoitteleviin yrityksiin, jolloin työtä tekevät ihmiset jäävät unohduksiin?
Tyytymättömyys näkyi kyselytutkimuksen tuloksissa
Kyselyyn vastasi yli tuhat jäsentä, joista 75 prosenttia asuu kerrostalossa. Tyypillisimmin taloissa oli 21–40 tai yli 60 huoneistoa.
Toimintaa arvioitiin asteikolla 1–5 (5 täysin samaa mieltä). Arvosanaltaan yli 3 sai isännöitsijöiden tehtävien hoito huolellisesti, hallituksen ja yhtiökokouksen ohjeita noudattaen. Yli 3 sai myös lojaalius asunto-osakeyhtiön asioiden hoidossa. Sen sijaan uuden puheenjohtajan ja hallituksen jäsenen pe-rehdyttämisestä tuli arvosanaksi noin 2. Isännöinti-palveluiden erittely ja niiden hinnoitteluperusteiden määrittely sopimuksessa sai keskiarvoksi 3. Laskuihin, laskutukseen ja laskutettaviin toimenpiteisiin liittyvät arvosanat olivat skaalalla 2,7– 2,8. Toimin-ta tasapuolisesti ja puolueettomasti osakkaiden / asukkainen välisissä ristiriitatilanteissa ja yhtiön edun mukaisesti sai yleisarvosanan 3,5. Sopiminen pelisäännöistä ja työnjaosta hallituksen kanssa sai 2,6. Kyselyn huonoin arvosana (1,6) tuli eettisistä ohjeista informoinnista.
Kyselyn tulokset kokonaisuudessaan löytyvät yhdistyksen jäsensivuilta kohdasta Tilaisuuksien aineistot (21.11. Isännöinti ja taloyhtiö -seminaari, vaatii kirjautumisen).
