Ei lisää kalleutta pääkaupunkiseudun asumiseen – jyrkkä ei pakkoremonteille
Pääkaupunkiseutu on Suomen kallein asuinalue. Asuinkiinteistöjen kalleus nostaa myös kiinteistöverotuksen perusteena käytettäviä arvoja sekä tontin että rakennusten osalta. Vuoden 2022 kiinteistöverosta yli kolmannes kertyi pk-seudun kiinteistöistä, vaikka asuinkiinteistöjen veroprosentti Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on lakisääteisellä alarajalla.
”Kyseessä on piiloprogressio, joka nostaa asumisen kokonaisverotuksen pääkaupunkiseudulla selvästi muuta maata kireämmäksi. Lainsäädännöllä ei tule asettaa liian korkeita alarajajoja kiinteistöveroprosentteihin, vaan kuntien on annettava itse päättää kiinteistöverotuksensa tasosta.”, toteaa Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä.
Huonosti kohdennetut pakkoremontit uhkana
EU-parlamentti hyväksyi 14.3. lakiehdotuksen, jolla pyritään nopeisiin energiatehokkuuden parannuksiin kiinteistöissä. Tavoite on hyvä, mutta valitut keinot eivät ole järkeviä.
Asuntojen ylläpidon suurin kuluerä on lämmitys. Se on samalla myös suurin päästölähde. Kulujen ja päästöjen vähentäminen tulee aloittaa kiinteistötekniikan, kuten lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien oikeista säädöistä. Seuraava askel on uusia ajoissa kaikki käyttöikänsä päässä olevat tai muuten huonosti toimivat talotekniset järjestelmät, jolloin myös energiatehokkuus yleensä paranee selvästi. Vasta kolmas askel järkevässä kiinteistönpidossa on energiatehokkusinvestointien tekeminen. Nyt EU-tasolla yritetään pakottaa kiinteistönomistajat aloittamaan tästä viimeisestä askeleesta.
EU-parlamentin esityksen perusteissa on vielä paljon korjattavaa Suomen näkökulmasta. Suomen rakennuskanta on jo nyt energiatehokkuudeltaan Euroopan parhammistoa. Meillä yleistä, mutta Euroopassa tuntematonta kaukolämpöä ei oteta riittävästi huomioon.
”Lakiehdotuksen energiatehokkuuslukujen laskennassa ei esimerkiksi oteta lainkaan huomioon kaukolämmön tuottamistapaa. Kivihiilellä tai puhtaasti uusiutuvilla energialähteillä tuotettu kaukolämpö antavat esityksessä samat kertoimet, jolloin myös kiinteistön energiatehokkuutta kuvaava luokka määräytyy väärin.”, kertoo Kiinteistöliitto Uusimaan LVI-asiantuntija Janne Laksola.
Taloyhtiöt tarvitsevat tukea rahoitukseen
Asumisen kustannuksia pitkällä aikavälillä laskevat kiinteistökohtaiset korjaustoimet tulee edelleen pitää ARA-tukien piirissä mahdollisimman laajoina ja niihin tulee varata riittävästi valtion tukivaroja. Lupaprosesseihin tulee asettaa määräajat, jonka kuluessa lupapäätös on viimeistään tehtävä.
