Suunnitelmallinen kiinteistönpito
Ja käsi reilusti pystyyn ne, jotka haukottelivat ja nukahtivat jo lukiessaan otsikon kahta sanaa….
Suunnittelu, on tällaiselle esidinosauriaaniselle insinöörille itsestään selvyys, jopa ”elintapa”, koska loogisanalyyttisenä persoonana allekirjoitan lauseen:” hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty”.
Toki jos pyrkii selvittämään historian sekä nykyisyyden huolella, käyttää suunnitteluun aikaa ja rahaa sekä ennen kaikkea osaamista, saa hyvät ja toimivat suunnitelmat, joiden mukaan edetessä ei lähtökohtaisesti tapahdu mitään isoja yllätyksiä, eli kaikki menee ”tylsästi” niinkuin on suunniteltu. Ja mielestäni näin PITÄÄ toimia, kun kyseessä on terveys, turvallisuus ja talous. Eli asiat mitkä ovat laadukkaan ja viihtyisän asumisen taustalla. Mielestäni kaikissa asioissa mitä mitataan rahalla, tulee olla tosiasioihin perustuvat suunnitelmat, miten asiat etenevät.
Jos ajatellaan nyt tänään valmistuvaa uutta kiinteistöä, siellä tulisi olla rakennusluvan ehtonakin jo mainittu asuinkiinteistön huoltokirja kun sen hallinto luovutetaan rakennuttajalta osakkaille. Yhtiön hallinnon PITÄISI varmistaa, että kiinteistön huolto ja jokapäiväinen kunnossapito tehdään ja toteutuu huoltokirjan ohjeiden mukaisesti. Tällöin ylläpidetään rakennusajan / suunnittelijan / valmistumishetken laatu- ja toimintatasoa.
Kun kiinteistön ikä ylittää 10 vuotta ja rakennuttajan 10 v. vastuuaika päättyy, jää yhtiö ”omilleen”, tällöin yhtiöllä pitäisi olla pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) seuraaville kymmenelle vuodelle jotta tiedetään mitä ja milloin pitää korjata ja kuinka paljon se suurin piirtein tulee maksamaan. Jos meillä ei ole asunto-osakeyhtiölain mukaista kunnossapitotarveselvitystä, tai se on ammattitaidottomasti laadittu sekä yhtiössä ei ole PTS:ää ja yhtiöstä vielä puuttuu kiinteistönpidon strategia, on yhtiö pulassa, todella pulassa.
Yhtiö ei ehdi, kun reagoida päälle kaatuviin kunnossapidon ja peruskorjauksen mukanaan tuomiin ongelmiin. Eli ”sammutellaan tulipalon alkuja” säntäilemällä edes-takaisin, vailla minkäänlaisia suunnitelmia. Aikaansaadaan isot vuosittaiset kustannukset sekä ongelmia budjetointiin. Samoin myös vauriot ovat äkillisissä tapauksissa poikkeuksetta isoja, niin aineellisesti, kuin jopa terveyden ja turvallisuuden suhteen. Ja valitettava tosiasia on se, että aika on demokraattisista asioista kaikkein demokraattisin, tänään se käyttövesijohto, vesikatto ja salaojajärjestelmä on päivän vanhempi kuin eilen ja päivän lähempänä suunnitelmallisen teknisen elinkaarensa päätä. Mikään rakennuksen osa tai järjestelmä ei ”parane” vanhetessaan.
Niinpä suunnitelmallisen kiinteistönpidon tylsyyden toitottajana näin 18. työvuoteni alkaessa kehotan jäsenyhtiöitämme ja myös muita asunto-osakeyhtiöitä laittamaan nämä suunnitelmallisen kiinteistönpidon asiat kuntoon. Näin yleisesti meidän tavallisten Taavien suurimman omaisuuserän, asunnon, arvo jopa kohoaa, eikä laske, kun lehmän häntä yhtiön korjausvelan kasvaessa.
Kirjoittaja Jari Hännikäinen on Kiinteistöliitto Uusimaan rakennustekninen insinööri.